Jouluruno

Hiljaa käy askeleet, keskellä korkeiden nietosten,
pienen pienet käpälät, lumen halki oikaisten.
Katsoo tähtiä kettuparka, ypöyksin tallustaa,
etsii joulun taikaa,
kunnes jostain jo laulu raikaa.

Hiljaa tonttu hyräilee, nuotion äärellä myhäilee.
Käy luokseen pieni kettu takkuturkki,
tontulla sylissä avoin piparipurkki.
Arasti käy kettu viereen,
lumihiutale sulaa nenänpieleen,

kun varoen,
hieman nuuhkaisten,
tonttua tervehtää.

On jouluyö ja tähtien tuike
vain on valonaan
tuon vanhan tontun
ja kettuystävän
joka kaiken sai lahjaks pyytämän.

Sai hieman maistaa joulun taikaa,
sai tuntea lämmön,
tähtien kirkkauden.
Sai maistaa makuja joulun,
sekä sydänystävän aikaa,
parhaan lahjan joulun siis,
pyyteettömän rakkauden!

img_9757

Kategoria(t): Pietari Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa