Miten suhtautua, kun lapsi ihmettelee pyörätuolilla liikkuvaa?

Monet vanhemmat käyttäytyvät erikoisesti, kun pieni lapsi ihmettelee pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä. Tässä minun ohjeet siihen, että miten tilanteessa kannattaisi toimia.

Sain idean tähän juttuun, kun Tuiskun kanssa jäätelöllä Savonlinnan legendaarisella Lippakioskilla. Odottaesssni jonottavaa avustajaa huomioni herätti jäätelöä syömässä olevan pienen lapsen kysymys:

Äiti, miksi tuolla menee letku nenään?

Lapset ovat uteliaita ja se on ihan normaalia. Enkä tietenkään pahastunut tuosta kysymyksestä. Lapsen äidin reaktio asiaan puolestaan oli todella surullinen, sillä hän vastasi äkäisenä, ettei saa kysellä tuommoisia asioita.

Edellä mainittu käyttäytyminen vanhemmilta lapsen kysyessä jotain vastaavaa on todella yleistä, joten siihen on saanut valitettavasti tottua. Yleensä kielletään kysymystä tai edes katsomasta, vedetään lapsi pois tilanteesta tai yritetään epätoivoisesti vaihtaa puheenaihetta.

Näin toimimalla luodaan ihmisille pienestä pitäen ennakkoluuloja sekä pelkoja erilaisuutta ja erilaisia kohtaan. Jos pienestä asti opetetaan, että ei saa edes katsoa niin vaikea asennetta on aikuisena korjata.

Mitä teen, jos lapsi ihmettelee pyörätuolia?

Miten sitten neuvoisin toimimaan, jos lapsesi ihmettelee pyörätuolia tai jotain muuta apuvälinettäni. Tule ihan rohkeasti lapsesi kanssa kysymään minulta, jos et osaa itse vastata kysymyksiin. Olen ehkä vähän pelottava ja vaikeasti lähestyttävä, mutta en syö ketään.

No onneksi löytyy tältä kesältä myös päinvastaista suhtautumista pyörätuoleihin sekä hengityslaitteisiin. Esimerkiksi Suomenlinnassa Tuiskulta tultiin kysymään, että saako kysyä muutaman kysymyksen, kun pieni lapsi oli ihmetellyt pyörätuolia.

Pari viikkoa sitten puolestaan Savonlinnan torin tuntumassa minulta tultiin kysymään samaa asiaa. Oli mukava nähdä, että miten ihmettelyn jälkeen minä olin tälle pienelle tytölle ihan kuin kuka tahansa.

Jos ei halua tulla kysymään tai ei ole aikaa pysähtyä niin voi esimerkiksi sanoa, että hän ei pysty kävelemään ja pyörätuoli toimii jalkoina. Maskin puolestaan voi selittää, että tarvitsee apua hengittämisessä. Lapsi ei yleensä tarvitse tämän kummempaa selitystä.

Lopuksi haluaisin muistuttaa, että vaikka minusta kyseleminen on ihan ok juttu niin kaikille se ei sitä ole. Joillekin se on kuulemma kiusallista, mutta pääsääntöisesti tämä tuntuu olevan hyvä käytäntö.

Lapsi saattaa ihmetellä minua.

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.

Vastaa