Tänään tuli käytyä jouluostoksilla Savonlinnan Prismassa. Siellä huomioni herätti muutama minua ja pyörätuolia ihmeissään katsova lapsi sekä heidän vanhempien reagointia tähän asiaan.
Tapaus 1: Äiti kävelee hitaasti pojan kanssa ohi. Poika yrittää katsoa, mutta äiti kiihdyttää vauhtia ja estää pyörätuolin näkemisen.
Tapaus 2: Tyttö katselee ihmeissään ja isä antaa tytön katsoa rauhassa. Vasta ”pitkän” ajan kuluttua pyytää tytön pois, kun hän menee väärän ostoskärrin luo.
Mitä luulette, että kumpi tuntuu mukavammalta? Vastaus on tapaus 2. Muistakaa hyvät vanhemmat, että jos annatte lapsen tottua jo pienenä ”erilaisiin” ihmisiin niin isona he eivät pidä meitä kummajaisina.