Hämeenlinnan Linnanpuistossa, aivan keskustan tuntumassa järjestetty Wanaja Festival houkutteli myös minut paikalle lauantaina. Toki veljen asuminen kaupungissa oli suuri syy mennä festareille.
Juna saapui hieman kello 15 jälkeen Hämeenlinnan asemalle, josta oli Sokos Hotel Vaakunaan matkaa vain 150 metriä. Ei ollut paljoa kehumista invahuoneessa, sillä pesuhuone oli turhan pieni, huoneessa oli kokolattiamatto, pistorasiat temppuili…
Festarialueelle päästyä Cheekin keikka oli jo alkanut, joten tyydyin kuuntelemaan sen kauempaa ja syömään samalla. Keikka kuului olevan hyvin samanlainen kuin aiemmatkin.
Petri Nygård ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, mutta lavashown takia sekin oli kiva nähdä. Olin aivan eturivissä ja lopuksi sainkin pienen muiston itselleni. Petri nimittäin heitteli aurinkolaseja yleisölle ja minä sain hänen omat lasinsa.
Seuraavana vuorossa oli 25-vuotis synttäreitään viettävä Klamydia. Bändi oli livenä minulle uusi tuttavuus, tunnetuimmat biisit olivat toki tuttuja entuudestaan. Tykkäsin kyllä heidänkin esiintymisestä.
Illan toiseksi viimeinen esiintyjä J. Karjalainen oli keikkabussin rikkoutumisen takia pahasti myöhässä, joten seurasin hetken kauempaa Ismo Alankoa. J. Karjalainen veti reilussa puolessa tunnissa pari uutta ja kasan vanhoja hittejä.
Wanaja Festival 2013 viimeisenä esiintyjänä oli Yö. Keikka kesti 43 minuutia edellisen viivästymisen takia ja se kuuluu aiheuttaneen närää. Omasta mielestäni se toi vaihtelua, kun turhat höpinät jäivät pois.
Epävakaisessa, syksyä muistuttavassa säässä järjestetyt festarit päättyivät, kun Yön Rakkaus on lumivalkoinen soi ja taivaalla räiskyivät ilotulitukset.