Nälkiintynyt saimaannorpan kuutti pelastettiin Pihlajavedellä. Metsähallitus onnistui pelastamaan kuutin ja se aiotaan palauttaa luontoon.
Huonokuntoinen kuutti on ollut Metsähallituksen hoidossa 29. kesäkuuta alkaen. Metsähallituksen Luontopalveluiden asiantuntijat ovat toteuttaneet kuutin hoitoa tiiviissä yhteistyössä Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaan ja kunnaneläinlääkärien kanssa.
– Saimme kesäkuussa yhteydenoton pitkiä aikoja toistuvasti laiturilla makaavasta, huonokuntoisesta kuutista Pihlajavedellä. Kuutissa ei ollut havaittavissa ulkoisia vammoja tai muuta selkeää syytä, mikä kuutin nälkiintymisen olisi aiheuttanut. Metsähallitus teki yhdessä kunnaneläinlääkärin kanssa arvion, että kuutti otetaan kiinni ja sen hoitamista yritetään. Lähtökohtaisesti tämä on viimeinen vaihtoehto, luonto on aina villieläimelle paras paikka olla, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Laki velvoittaa auttamaan hädässä olevaa eläintä. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka kannanseurannasta ja useista suojelutoimista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hoidon tavoitteena on ollut palauttaa kuutti takaisin luontoon. Koska kuutilla on paremmat mahdollisuudet selvitä alueella missä verkkokalastuspaine on vähäinen, kuutti halutaan päästää vapaaksi Koloveden kansallispuistoon, vaikka se otettiin hoitoon Pihlajavedeltä.
– Kuutti löydettiin asutuksen keskeltä, eikä sen palauttaminen samaan paikkaan ole järkevää. Kuutti ei myöskään ollut onnistunut ravinnonhankinnassa aiemmassa elinympäristössään. Pihlajavedellä myös verkkokalastus olisi nuorelle norpalle riski, Auttila perustelee.
Kuutin vapauttaminen eri vesialueelle kuin mistä eläin on otettu kiinni vaatii luvan ELY-keskukselta. Metsähallitus on lähettänyt ELY-keskukselle lupahakemuksen asiasta tänään.
Metsähallitus kiittää Korkeasaaren ammattilaisia ja paikallisia eläinlääkäreitä kuutin hoitoavusta
Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hankkeessa on kehitetty avun tarpeessa olevien saimaannorppien hoitoverkostoa ja ohjeita. Työssä on hyödynnetty aikaisemmista hoitokokemuksista saatua oppia ja Korkeasaaren eläintarhan pitkäjänteistä työtä mm. hylkeiden kuntoutuksesta.
Kuuttia on hoidettu Metsähallituksen toimitilojen yhteydessä sijaitsevissa, Aluehallintovirastolle ilmoitetuissa ja rekisteröidyissä saimaannorpan hoitotiloissa. Tartuntatautien välttämiseksi saimaannorppia ei voida hoitaa samoissa tiloissa, joissa on ollut muita eläimiä.
– Koska tavoitteena on kuutin selviäminen luonnossa hoitojakson jälkeen, olemme olleet hyvin tarkkoja, ettei yksilö leimaantuisi hoitajiin ja kesyyntyisi. Kuutin suojaamiseen tarttuvilta taudeilta ja loisilta on kiinnitetty erityistä huomiota, jonka vuoksi hoitoon osallistuvat käyttävät suojavarusteita. Kuutin kunto on hoidon aikana parantunut. Kiitämme jo tässä vaiheessa yhteistyöstä Korkeasaaren ammattilaisia ja paikallisia eläinlääkäreitä ja -hoitajia, Auttila kertoo.
