Kevään tullen ulkona liikkuminen pyörätuolilla helpottuu selvästi ja tie vie entistä useammin ulos. Toki silläkin on suuri merkitys, että tällä hetkellä minulla on 24/7 oma hoitaja.
Tämän myötä minun ei tarvitse miettiä ennakkoon, että milloin lähden tai olen lähtemättä jonnekin. Tällä hetkellä minulla ei ole mitään muuta toivetta kuin saada asiat jatkumaan näin. Lähiaikoina varmaan nähdään, että voiko ihmiseltä riistää noin vaan itsenäisyyden…
Mutta minä en nyt murehdi tulevaa tai sure mennyttä. Elän tässä hetkessä ja nautin täysillä joka hetkestä. Tässä muutama kuva tämän päivän seikkailuista.
