Yksi askel edetty eteenpäin

Eilinen hautausmaalla käynti taisi olla yksi osa suruprosessia. Tänään olen nimittäin pystynyt käymään mielessäni läpi ihan selkeästi syksyn ikäviä tapahtumia, lähinnä siis Äitin saattohoitoa ja kaikkea siihen liittyvää.

Jokaisella suruprosessi on varmaan erilainen. Itsellä se on ollut asioiden läpikäyntiä lähinnä omassa mielessä ja paljon keskustelua kirjoittaen läheisten kanssa.

Allekirjoittaneelle tunteistaan ääneen puhuminen ei ole ollut koskaan mitenkään helppoa. Onneksi on netti ja täällä paljon kuuntelijoita.

Sain viime yönä nukuttua paremmin kuin pitkään aikaan. Se saattoi johtua tuosta käynnistä tai jostain aivan muusta. En kuitenkaan rupea analysoimaan asiaa tarkemmin.

Tänään alkoi jouluviikko ja viikonloppuna on aika hiljentyä. Hyvää ja kiireetöntä joulun odotuste teille lukijoita. Älkääkä viettäkö tämän joululaulun kertomaa joulua. 😉

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.

Vastaa Peruuta vastaus