Jouluun valmistautumista – ”piirakoita, jouluvaloja…”

Nyt on aika kirjoittaa ennen jouluun rauhoittumista pitkästä aikaa juttua kuluneesta viikosta. Taukoa on raportista tullut muun muassa Helsingin reissun takia.




Tämä viikko ennen vuoden mukavinta juhlaa eli joulua piti olla täynnä aherrusta, mutta eteen tuli vähän muuttuvia tekijöitä. No onneksi joulu tulee ilman turhaa stressaamista ja liian ruoan valmistamista.

Perjantaina päätin muuttuvista tekijöistä huolimatta valmistaa gluteenittomia karjalanpiirakoita. Jaettiin työtehtävät useaan osaan ja illalla herkulliset piirakat tulivat ulos uunista. Rypytyksestä vastasi taitavasti Maiju. Ja paheksuttavasti minä katsoin samaan aikaan jääkiekkoa.

Jouluun kuuluu karjalanpiirakat.

Tunnelmaa jouluun

Ollaan viritelty parvekkeelle kynttilöitä ja lyhtyjä, että saataisiin luotua lisää tunnelmaa jouluun sekä muutenkin tähän pimeään vuodenaikaan. Parvekkeelta löytyy pari kynttilälyhytyä ja tuikku astioita. Pistorasiaa ei parvekkeeltamme löydy, joten sähköisiä valoja ei sinne saa.

Sisältä löytyy jouluvaloja senkin edestä. Uusimpana tulokkaana on ihana kettu, joka saatiin siskoltani ja hänen perheeltään. Joukukuusi puolestaan on hyvin pieni, mutta sitäkin toki löytyy valot.

Jouluun tuo valoa lyhty enkelikuviolla.

Poro ja tuikkuja.

Topi ja kettu.

Jouluun valmistautuvat Aku,Topi ja joulukuusi

Tykkään kasvattaa yrttejä sekä etenkin chilejä. Vuosia sitten onnistuin pitämään muutamaa chiliä hengissä myös usean talven läpi, vaikka en tehnyt muuta kuin kastelin niitä. Tämä nykyinen lajike ei siitä ajatuksesta ole oikein tykännyt.

Helsingin reissulta päätin ostaa itselleni ja vähän myös chileille joululahjaksi kasvivalon. Clas Ohlsonin valikoimasta löytämäni valon alle mahtuu muutama chili. Hintaa tuolle valolle tuli vain alle kolmekymmentä euroa.

Valoa pimeyteen.

Lunta satoi ja kohta oli taas rapakelit. Pitkään näytti siltä, että tulee musta joulu. Juttua aloittaessa näytti, että lumi jää maahan. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut taas ja lumet ovat alkaneet sulaa ja muuttua sohjoksi.

Jäätä puun oksilla.

Harmaa maisema Saimaalle.

Maijun uusi nukke ja Olaf.Olethan muuten jo käynyt lukemassa joulua käsittelevän juttuni täällä blogissa. Jos et niin löydät sen tämän linkin kautta.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille sekä mukana tämän vuoden aikana kulkeneille tämän runon oikein hyvää ja rauhallista Joulua.

Arjen harmaus nyt väistyä saa,
kun aika lasta siunattua on juhlistaa.

Virittää ikkunaan kynttilöiden valo,
rakentaa yhdessä piparkakkutalo.

Olla hetki läsnä, pysähtyä,
syödä hyvin, ehkä yllättyä.

Koska, vaikkei lumeen peittyiskään maa,
voi toivon hiutale maahan tipahtaa,
ylhäältä tähtitarhojen takaa,
se joulun tarinaa meille nyt jakaa
ja enkeli korvaasi nyt hiljaa supattaa,
”hyvää joulua”, ja siivistä suojan saat.

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.

Vastaa