Tilasin Kuopion yliopistollisen sairaalan arkistosta potilasasiakirjat, sillä minua on pitkään mietityttänyt lapsena minulle tehty jalkaleikkaus.
Jalkani leikattiin virheasentojen vuoksi, kun olin vajaat kymmenen vuotta vanha. Leikkauksessa oli tarkoitus suoristaa nilkkoja. Lopulta leikkauksessa suoritettiin jalat myös polvista.
Tuossa vuonna 1996 tehdyssä leikkauksessa tapahtui jotain suunnittelematonta ja pari päivää myöhemmin päädyin teho-osastolle, kun hengitys romahti. Tämän syyksi sanottiin, että olen hyvin allerginen kipulääkkeille ja sen takia kävi näin. Muutama vuosi myöhemmin ennen selkäleikkausta selvisi, ettei mitään allergiaa olekkaan.
Leikkauksen ajankohtana olin lapsi, enkä tietenkään muista kaikkea tarkasti. Eikä varmasti olekkaan kaikkea minulle kerrottukaan. Päätin tilata Kuopion yliopistollisen sairaalan arkistoista potilasasiakirjat, joista saisin tietää tarkemmin tuosta leikkauksessa tapahtui.
Mitä ovat potilasasiakirjat?
Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, hoitopaikassa laadittuja tai sinne saapuneita asiakirjoja tai teknisiä tallenteita, jotka sisältävät potilaan terveydentilaa koskevia tietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja.
Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet.
Lähde Valvira
Vastaukset leikkaukseen liittyvistä kysymyksistä sain noista potilasasiakirjoista. Eli keuhkoissa nestettä ja minulla oli ilmeisesti keuhkokuume alkamassa, sillä siihen oli määrätty antibiootteja.
Leikkauksen ansiosta pystyin seisomaan seisomatelineessä muutaman vuoden pidempään. Nykyään leikkausarpien kohdat kiristävät hyvin helposti, sillä leikkauksessa faskiat vaurioituvat. Faskiat ovat siis sidekudosverkosto, joka ympäröi lihaksia, luita sekä sisäelimiä ja yhdistävät koko kehon kaikki eri osat toisiinsa.
Päätös leikkauksesta tehtiin silloin olemassa olleen tiedon mukaan. Nykyisten hoitosuositusten mukaan näitä leikkauksia ei kovin helposti tehdä. Minusta se on hyvin järkevää, sillä hyöty ei ole lopulta kovin suuri ja leikkaus on kuitenkin aina iso riski.
Nuo tilaamani potilasasiakirjat herättivät uusia kysymyksiä todella paljon. Vanhempien toiveesta olen käynyt lapsena lastenneurologilla Kuopiossa. Ymmärrän tämän hyvin, sillä tuolla suunnalla tietoa Duchennesta on ollut enemmän.
Duchennen takia olen käynyt Kuopiossa ensimmäisen kerran 6-vuotiaana. Asiakirjoja löytyi siis vuosilta 1991-1998. Sain niistä paljon tietoa lapsuudesta, mutta myös kysymyksiä heräsi hurjasti.
Minulla ei ole oikein ketään, jolta kysyä noista ajoista. Tilasinkin uusien kysymysten myötä potilasasiakirjat myös Savonlinnan keskussairaalan arkistoista tietoni.
Vastauksia sain noista hyvin, mutta en toki kaikkiin kysymyksiin. Loppupäätelmä on se, että olisin tarvinnut parempaa apua terveydenhuollon puolelta. Toisaalta todella paljon hyvää on tehty, koska olen yhä elossa ja suhteellisen hyvässä kunnossa.
