Seurahuone Savonlinna sai tällä viikolla vieraita, kun vietettiin Maijun kanssa viikonloppu siellä lattiaremontin vuoksi. Muuten viikkoon on kuulunut muun muassa sairaalalla poskiontelon punkteerauksessa käynti.
Viikon alkuun heti maanantaina saatiin nauttia ihanasta auringonpaisteesta, tietenkin kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi. Näin maaliskuussa tänne kolmanteen kerrokseen aurinko paistaa lasitetun parvekkeen läpi todella lämpimästi. Kesällä aurinko on niin paljon korkeammalla, että silloinkaan sisälle ei tule samanlaista kuumuutta.
Tiistaina palkattiin pitkän etsinnän jälkeen uusi henkilökohtainen avustaja. Nyt sitten pitäisi vielä löytää toinen avustaja vakituiseen työsuhteeseen sekä ne sijaiset kesälomien ajaksi. Tämä on tietenkin yksi positiivinen askel kohti parempia päiviä. En tiedä miksi kovasti asioista mielestään tietävät yrittävät vaikeuttaa meidän elämää kertomalla somessa virheellistä tietoa työstä.
Nyt pitää siis tarkentaa, että meillä työskenteleville avustajille maksetaan palkkaa Heta työehtosopimuksen mukaisesti 12,38 e/tunti + kaikki lisät. Henkilökohtainen avustaja ei ole vastuussa meistä, vaan toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Kyseessä ei siis ole hoitotyö, emmekä etsi hoitajaa.Jos olet reipas, valmis oppimaan uutta ja huumorintajuinen olet ehkä etsimämme henkilö. Koulutuksella ei ole mitään väliä, kunhan teet työsi sydämellä.
Jos joku nyt vielä muistaa niin julkaisin viime vuoden lokakuussa oman keittokirjan, jossa on viisikymmentä minun kehittämää arkiruokareseptiä. Tällä viikolla ilmestyneessä Lihastautiliiton Porras-lehdessä oli juttu kirjasta. Mukava juttu, kun tekemänsä työ tuottaa tulosta ja kerää huomiota edes jossakin piireissä. Jutun myötä sain myytyä myös muutaman kirjan.
Seurahuone Savonlinna
Lattiaremontti edistyi tämän viikon aikana siihen pisteeseen, että lähdettiin viikonlopun ajaksi evakkoon. Samalla tuli tehtyä sellainen miniloma tietenkin koronarajoitukset tarkasti huomioiden. Olimme nimittäin perjantaista sunnuntaihin Sokos Hotel Seurahuone Savonlinna hotellissa. Toki ajankohta olisi voinut olla vähän parempi, mutta remontin edistyminen on hienoa. Yksi pätkä remontista jää vielä tekemättä
Viikonloppuna ei paljoa poistuttu hotellihuoneesta numero 317. Koronarajoitusten myötä ruoka täytyi hakemassa huoneeseen syötäväksi. Perjantaina Maijun ruokalistalla oli pizzaa Kotipizzasta ja minulla Waahdon paistettua päivänkalaa, paahdettua perunaa, porkkanapyreetä ja veriappelsiininen beurre blanc. Hotellin aamiainen puolestaan toimi niin, että sen sai joko hakea itse tai se olisi voitu toimittaa huoneeseen. Pakko myöntää, että näitä aamiaisia on ollut ikävä. Lauantaina puolestaan nautittiin Subwayn antimia.
Seurahuone Savonlinna hotellista löytyy yksi esteetön huone, joka on aika perustason huone sarjassaan. Ja se ei valitettavasti koskaan tiedä hyvää. Esteetön huone oli aivan liian pieni sähköpyörätuolilla liikkuvalle. Tilanteesta selvittiin, kun tuttuun tapaan laitettiin huonekaluja ulos ja vähän tehtiin uutta järjestystä. Sitä en ymmärrä, että todella harvoin esteettömässä huoneessa pääsee kunnolla lavuaarin alle. Niin se oli tälläkin kertaa.
Torstaina oli käynti kahden kuukauden tauon jälkeen Savonlinnan keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla. Niin kuin monet blogia pidempään seuranneet muistavat, että joudun käymään poskiontelon punkteerauksessa kahden – kolmen kuukauden välein. Vähän turhauttavaa tämä krooninen poskintelotulehdus, mutta hyvinvoinnin kannalta punkteeraus on tärkeää.
Tästäkin viikosta selvittiin näköjään elossa ja se on hyvä juttu. Miten sinun viikko on tällä kertaa kulunut? Toivottavasti ei huonosti!
