Älykellot ovat yleistyneet hurjasti viime aikoina. Kaikki älykellon ostajat eivät kuitenkaan ole kuntoilijoita, sillä niitä käytttää esimerkiksi kotioloissa happisaturaation mittaamiseen.
Useat lihassairaudet vaikuttavat merkittävästi myös hengitykseen. Näin ollen happisaturaation seuraaminen on hyvin tärkeää. Happisaturaatio on se luku, joka ilmaisee, kuinka monta prosenttia verenpunan hapensitomiskohdista on liittänyt itseensä happea.
Tuota lukua pitäisi minunkin seurata säännöllisesti, sillä huonot luvut ovat hälytysmerkkejä hengityksen riittämättömyydestä. Toki muitakin huonon hapettumisen merkkejä etenkin yön jälkeen on useita. Näitä ovat muun muassa päänsärky, rintakipu sekä huonovointisuus. Ja omalla kokemuksella voin sanoa, että nämä huonon hapettumisen tuomat oireet eivät todellakaan ole mitään mukavia.
Ennen mittaaminen vaati esimerkiksi apteekista saatavan mittarin, jolla happisaturaatio mitattiin sormen päästä. Yleensä pulssioksimetri toimii siten, että se lähettää kahta erilaista punaista valoa. Tämä ei vaadi mitenkään suurta ponnistelua, mutta ei sitä tullut kauheasti mittailtua. Lähinnä vain silloin, jos olo tuntui jotenkin erilaiselta. Näin ei tietenkään ole suositeltavaa tehdä, sillä jos vertailukohtaa ei ole niin mihin arvoja verrataan.
Älykellot ranteisiin
Keväällä siirryttiin tässä asiassa nykyaikaan, kun hommattiin Tuiskun kanssa älykellot. Minun älykello on Garmin Venu SQ. Näillä noin 200 euron arvoisilla älykelloilla voi siis mitata happisaturaatiota suoraan ranteesta. Itse olen siitä asti mitannut lähes jokaisena yönä mitannut happisaturaation ja tulokset ovat olleet yllättävän hyviä. Tai sanotaanko näin, että enemmän on yllättänyt mittausten onnistuminen. Ja on kyllä kätevä tapa seurata hengitystä.
Täydellisessä maailmassa hoitohenkilökunnan puolelta seurannat toimisivat ilman huolta. Tilanne on kuitenkin se, että nykyaikana on pakko olla itse hyvin aktiivinen terveyteen liittyvistä asioissa. Itse haluan olla hyvin tietoinen asioista, jotka vaikuttavat terveyteen. Ei kyseessä tietenkään ole mikään ihmeiden tekijä, mutta antaa kuitenkin osviittaa terveydentilasta.
Tein älykellon avulla myös mielenkiintoisen havainnon sydämen toimintaan liittyen. Syön nimittäin vajaatoimintaan beetasalpaajaa, joka harventaa sydämensykettä ja tehostaa sydämen pumppaustoimintaa. Lääke suojaa sydäntä liialliselta rasitukselta. Lääke otetaan aamupalan yhteydessä ja välillä tämän ajankohta venyy yli kello 11. Huomasin älykellon avulla, että näinä päivinä syke nousee turhan korkeaksi. Olenkin nyt alkanut huomioida tarkemmin lääkkeen ottamisen ajankohdan.
Ja mikä olikaan älykellon tarpeellisuus henkilölle, joka ei pysty liikkumaan oikeastaan ollenkaan. Jos elämässä on mukana perussairaus, joka vaikuttaa hengityksen tai sydämen toimintaan niin kannattaa ehdottomasti harkita älykellon ostamista.
