Huumoria keskelle arkea, eli mietiskelin tässä syitä, minkä takia vammaisena (pyörätuolia käyttävänä) oleminen ja eläminen on välillä jopa ihan mukavaa. Lukeminen on taas omalla vastuulla…
Eli aloitetaanpa listaaminen, kirjoitettuna siis täysin omasta näkökulmastani:
1. Yleisötapahtumissa ja esimerkiksi elokuvissa siulla on aina oma istuin, yleensä vielä mukavin sellainen, mukana jos liikut pyörätuolilla.
2. Voi käyttää minkä korkuisia kenkiä tahansa, ja ei tarvitse pelätä lentävänsä rähmälleen.
3. Tapahtumiin, joissa on erikseen pyörätuolipaikkojen liput, saa helpommin liput koska prosentuaalisesti niille paikoille tulijoita on vähemmän.
4. Ei tarvitse lähteä töihin ellet itse välttämättä tahdo niin.
5. Jokaisesta arkiaskareesta saa astetta jännittävämpää kun pitää miettiä miten sen saa tehtyä. Esimerkkinä hampaiden harjaus, täytyy keskittyä että käsi pysyy vakaana harjatessa tms.
6. Useaan ravintolaan pääsee omasta sisääntulosta, aina lastauslaiturista mitä ihmeellisimpiin taka-oviin ja keittiöihin.
7. Joillakin keikoilla saa VIP-kohtelua, on omaa aidattua aluetta ja jonojen ohi menoa.
8. Vammaisen pysäköintiluvalla saa parkkeerata esim. maksulliselle paikalle maksua suorittamatta.
9. Aina on joku mukaan lähdössä, menit sitten minne vaan.
10. Istuessa ei tule järkyttäviä tyylimokia, kuten alushousujen vilkkumista takaa.
