Tuska suuressa roolissa – onneksi viikkoon on mahtunut myös iloa

Henkinen tuska on ollut tällä viikolla suuressa roolissa, mutta näköjään siitäkin selvittiin elossa. Onneksi viikon aikana on ehtinyt myös muun muassa nauttimaan hyvästä säästä ja on tullut valmistettua keittiössä uudenlaista ruokaa.

Viikko alkoi aivan uuden opettelulla, kun päätin tehdä itse kurkkusalaattia. Innostus tähän syntyi, kun saatiin avomaankurkkuja. Kurkkusalaatin valmistaminen oli yllättävän helppoa, sillä pilkottujen kurkkujen sekä sipulin joukkoon keitettiin etikasta, sokerista ja suolasta koostuva liemi.

Avomaankurkkuja leikkuulaudalla.

Kurkkusalaattia neljässä purkissa.

Maiju on julkaissut uuden Pythia -runokirjan, joka on hänen kolmas runokirjansa. Pythiasta löytyy liikuntavammaisen naisen runoja seksuaalisuudesta, elämästä ja rakkaudesta. 15,90 euroa maksavan runokirjan voit varata minun kautta. Maksetut kirjat toimitetaan, kun ne saapuvat painosta.

Kesä saapui luoksemme vielä hetkeksi, mutta nyt erehdyin tämän suhteen. Olin nimittäin jo luopunut tästä kesästä, mutta niin se vaan päätti tulla takaisin. Perjantaina oli esimerkiksi todella lämmin sää ja siitä tulikin nautittua oikein urakalla.

Sininen taivas ja Saimaa.

Selfie Pyttysaaren edustalla.

Iltainen maisema pihasta.

Suuri elämän tuska

Ei ole aina helppoa pyörittää viiden henkilökohtaisen avustajan rinkiä. Välillä henkinen tuska on suuri. Etenkin kesä- ja sairaslomien aikaan sijaisten löytäminen on kiven alla. Nykyään myös paikalliset sijaisia välittävät firmat tarjoavat ei oota. Tilanne aiheuttaa välillä valtavasti stressiä sekä vie kaiken ylimääräisen energian.

Toisaalta minulla on vuosien kokemus siitä, että ringistä sekä sen työntekijöistä vastaa yritys. Se aika on jättänyt minuun henkisiä arpia, joista tuskin koskaan pääsen lopullisesti eroon. Minulla on siis syyni vältellä ulkopuolelta tulevaa apua. Asioihin on helppo puuttua, mutta ei näihin saappaisiin kovinkaan moni haluaisi astua.

Tuska ajatuksia selvittämässä ulkona.
Ajatuksia selvittämässä ulkona.

Perjantaina olin menossa onkimaan ensimmäisen kerran tänä kesänä, kun päädyinkin kuvaamaan tukinuittoa Laitaatsalmessa. Nykyään tukkeja ei uita tukkijätkät vaan niitä kuljetetaan hinaajan voimin. Tämä kuulemma 800 metriä pitkä tukkilautta oli todella upea näky. Median mukaan kuluvana kesänä tukkeja uitetaan Saimaalla noin 450 000 kuutiota.

Metsälehden mukaan lauttoja hinataan kahteen paikkaan, Ristiinaan ja Lappeenrantaan: Lappeenrantaan sellupuuta ja Ristiinaan kuusta vaneritehtaalle. Tukinuitto on paljon vähäpäästöisempää kuin rekoilla puun kuljettaminen. Rekalla puun kuljettaminen vie polttoainetta neljä kertaa enemmän. Hinaajalta menee 250 kilometrin matkaan viisi päivää, mutta mihinkäs sitä on kiire valmiissa maailmassa.

Savonlinnan Laitaatsalmessa kuvatussa videossa näkyy 800 metriä pitkä tukkilautta.

Julkaissut Pietar.in Perjantaina 21. elokuuta 2020

Tukkilautta Laitaatsalmen virrassa.

Olin siis menossa ongelle, kun tukkilautta pysäytti minut. Myöhemmin yritin onkia, mutta ei kala syönyt ollenkaan. Yrityksestä voi sentään antaa hyvät pisteet. Toki kalastuksen lomassa tuli juotua kahvia ja nautittua Maijun seurasta.

Minä ja Angry Birds onki.

Hatšapuri on näyttelijä Ville Haapasalon tutuksi tekemä georgialainen perinneherkku, Kyseessä on pizzaa muistuttava täytetty juustoleipä. Sunnuntaina kokeilimme valmistaa tuota suureksi hitiksi noussutta ruokaa. Haapasalon versiossa on mozzarella ja fetaa. Minun gluteenittomaan versioon tuli kinkkusuikaleita, fetaa ja jalapenoja. Näin siitä tuli vähän ruokaisampaa.

Harvoin näin tavallisina päivinä valmistetaan mitään erikoisempaa jälkiruokaa. Tänä sunnuntaina kuitenkin paistettiin lettuja, joita nautittiin karviaishillon sekä jäätelön kanssa. Aikamoisen herkullista viikon päätös siis tällä kertaa.

Hatsapuri paistettuna.

Hyviä gluteenittomia lettuja.

Tässä tämän viikon kuulumiset Savonlinnan suunnalta. Toivottavasti ensi viikko menisi ilman kummempia muutoksia. Mutta mitenkäs sinun viikko on kulunut tällä kertaa?

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.