Poskiontelon punkteeraus on tullut minulle liiankin tutuksi viime vuosien aikana. Netissä liikkuu aiheesta hyvin erikoisia väitteitä asiasta, joten haluan nyt kertoa omin sanoin tästä pelätystäkin toimenpiteestä.
Alkuun taustaa tilanteestani eli kesän lopulla 2018 minulla todettiin tulehdus oikeassa poskiontelossa. Tuosta alkoi ikävä kierre, kun mikään antibiootti ei auttanut tulehdukseen. Viidennen antibioottikuurin jälkeen sain lähetteen korva- nenä ja kurkkutautien poliklinikkalle. Näin jälkikäteen ajateltuna on aivan järjetöntä, että piti käydä viiden eri lääkärin vastaanotolla ennenkuin ymmärrettiin antaa lähete eteenpäin.
Asia eteni tästä hyvin ripeällä tahdilla. Ensin otettiin röntgenkuvat, joista todettiin, että oikea poskiontelo täytyy punkteerata. Muistaakseni tämä tehtiin lyhyen ajan sisällä neljä tai viisi kertaa, mutta tilanne ei vain alkanut helpottaa. Lopulta paljastui, että tulehdusta ylläpitää paineella ilmaa työntävä hengitystuki. Tämä ei ole mitenkään yllättävää. Ja kun en voi olla ilman hengitystukea niin vaikeaa on tulehduksen parantuakaan.
Jatkohoidoksi sovittiin, että käyn kerran kuukaudessa poliklinikalla huuhtelemassa poskiontelon. Näin pyritään pitämään tulehdusta kurissa. Tässä vuosien aikana punkteerausten välit ovat onneksi pidentyneet reilusti. Tällä hetkellä väliä on ollut neljä kuukautta.
Poskiontelon punkteeraus
Poskiontelon punkteerauksessa puudutusaineeseen kostutettu vanupuikko viedään alakuorikon alle noin 20 minuutin ajaksi. Minulle laitettiin vanutuppo, joten pystyin pitämään maskia puudutuksen ajan. Alakuorikko on nenän paisuvaiskudos, joka paisuu 30–60 minuutin välein vuorotellen eri puolilla nenää. Tällöin ilma kulkee etupäässä vain toisesta sieraimesta sisään ja ulos, ja sulkeutunut puoli saa aikaa kosteutua uudelleen. Nykyään minun kohdallani riittää ihan lyhyt puudutus.
Tämän jälkeen, kun alue on puutunut lääkäri työntää punktioneulan nenäontelosta ohuen rustoseinämän läpi poskionteloon. Neula näyttää terävältä ja sen näkeminen oli pelottavaa. Kun puudutus on kohdillaan niin kipua ei tunne yhtään. Painetta tuntuu ja rusahtava ääni kuuluu, kun neula menee rustosta läpi. Tämä on se ikävin vaihe. Seuraavaksi neula yhdistetään ruiskuun, jossa on keittosuolaa. Poskionteloa huuhdellaan kunnes nenän kautta ulos tuleva neste on kirkasta.
Kun lima ja märkä on poistunut poskiontelosta niin olo helpottuu välittömästi. Verta on tullut vain yhden kerran enemmän ja silloinkin se on tyrehdytetty välittömästi. Kipu on todella vähäistä senkin jälkeen, kun puudutus lakkaa. Voin omalla kokemuksella kumota ne kaikki netin syövereistä löytyvät väitteet höpö höpö jutuiksi. Jos sinulle joskus lääkäri ehdottaa poskiontelon punkteerausta niin suosittelen ehdottomasti suostumaan.
