Vammaisneuvoston kokous ja ampumanäytös Olavinlinnan valtauksesta kuuluivat olennaisesti menneeseen viikkoon. Mitä muuta samaan viikkoon kuuluu, se selviää tästä kirjoituksesta.
Tiistaina oli vuorossa syksyn ensimmäinen Savonlinnan vammaisneuvoston kokous. Olen ollut mukana neuvostossa kohta kaksi vuotta ja nyt olin paikanpäällä kokouksessa toisen kerran. Muilla kerroilla olen ollut paikalla etänä. Alkuun syynä oli korona, mutta sitten se vaan jäi tavaksi. Pakko on myöntää, että paljon mukavampaa oli nähdä muut kokoukseen osallistujat siinä saman pöydän ääressä. Ehkäpä olen oikeasti tulossa vanhaksi, kun nämä nykyajan hömpötykset eivät enää houkuta niin kuin ennen.
Koko kesä on tullut hyvin innokkaasti seurattua kaukolämpö – ja käyttövesiputkien vaihtoa tässä meidän kadulla. Onneksi tämä iso työmaa ei ole aiheuttanut vasta kuin yhden vesikatkon meidän talossa. Ja sekin oli onneksi vain muutaman tunnin mittainen. Nyt tämän viikon aikana remontti on edistynyt jo meidän talon lähelle. Kyllä sitä näitä kaivauksia katsoessa lähes neljäkymmentä vuotta vanhasta ukosta tulee ihan lapsi.
Torstaina oli puolestaan vuorossa yli kuukauden tauon jälkeen oikean poskiontelon punkteeraus Savonlinnan keskussairaalan korva-, nenä– ja kurkkutautien poliklinikalla. Niin kuin varmaan lähes kaikki seuraajat jo tietävät, että minulla on krooninen poskiontelotulehdus. Tämä jo yli viisi vuotta jatkunut vaiva johtuu hengítystuen käytöstä. Leikkaus saattaisi ehkä auttaa tähän ikävään vaivaan, mutta minun tilanteessa se olisi aivan liian iso riski otettavaksi. Jos haluat kuitenkin lukea tarkemmin vaivasta ja poskiontelon punkteerauksesta, niin löydät kirjoittamani jutun täältä.
Viikonloppuna Savonlinnassa vietettiin kesäkauden päättäjäisiä. Syystulet nimeä kantavassa tapahtumassa nähtiin muun muassa keskiaikamarkkinat ja Sulkavan Tykkipursiyhdistyksen Olavinlinnan piiritys 1788 -ampumanäytös. Olavinlinnan viimeisestä taistelusta kertovassa ampumanäytöksessä ammuttiin 1700-luvun replikatykillä ja käsiaseilla. Oli aika mielenkiintoinen kokemus ja tykkien pamahdukset yllättivät kovuudellaan. Kokemus olisi ollut vielä hienompi, jos olisi päässyt vähän lähemmäksi, mutta toki kyse on katsojien turvallisuudesta.
