Presidentti Martti Ahtisaari menehtyi 16.10.2023 kello 6.40 Helsingissä. Presidentti Ahtisaari oli kuollessaan 86-vuotias.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1994–2000. Hän oli Suomen kymmenes presidentti. Ennen presidenttikauttaan hän toimi useissa merkittävissä tehtävissä Suomen ulkoministeriössä ja Yhdistyneissä kansakunnissa.
Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari perusti arvostetun rauhanvälitysjärjestö CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin ja toimi kansainvälisissä rauhanneuvottelun ja sovittelun tehtävissä. Tunnustuksena pitkäjänteisestä työstään rauhan puolesta presidentti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008.
”Olemme syvää surua tuntien ottaneet vastaan tiedon presidentti Martti Ahtisaaren kuolemasta. Martti Ahtisaari uskoi ihmiseen, sivistykseen ja hyvyyteen, ja hän eli suuren, merkittävän elämän. Hän oli muutosaikojen presidentti, joka luotsasi Suomea globaaliin EU-aikaan”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe
Hyvät suomalaiset,
Olemme kohdanneet suuren surun ja menetyksen. Tieto presidentti Martti Ahtisaaren kuolemasta on saavuttanut meidät. Hän nukkui pois 86-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.
Martti Ahtisaari oli kansainvälinen, suuri suomalainen. Opettaja, diplomaatti ja valtionpäämies. Rauhanneuvottelija ja rauhan nobelisti.
Suomalainen, jolla oli suuri sydän. Hän uskoi ihmiseen, sivistykseen ja hyvyyteen. Hän teki väsymättä töitä rauhan ja elämän turvaamisen puolesta. Myös niiden, jotka asuivat kaukana ja hyvin erilaisissa olosuhteissa. Ihmisarvo oli hänelle jakamaton.
Ahtisaaren suuresti kunnioittaman Etelä-Afrikan vapaustaistelijan Nelson Mandelan sanoin: ”Mikä merkitsee elämässä, ei ole vain se fakta, että olemme eläneet. Se, mitä olemme tehneet muiden elämien puolesta, määrää elämämme merkittävyyden.”
* * *
Martti Ahtisaari oli Karjalan evakkoja. Ikuinen pakolainen, kuten hän monesti sanoi. Lapsuuden kokemus evakkotiestä kylmässä ja pimeässä kohti tuntematonta määränpäätä vaikutti hänen maailmankuvaansa ja toimintaansa. Ei katkeroittavasti, vaan ihmisten kohtaloita ymmärtäen ja rauhan arvon tuntien.
Hän oli rauhantekijä, jonka uralle mahtui poikkeuksellisen monta kansainvälisesti merkittävää saavutusta. Kovin oikeassa oli edesmennyt YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoessaan, että Ahtisaari on hänen tuntemistaan henkilöistä ainoa, joka on tehnyt rauhan kolmella mantereella. Arvostus ja kiitollisuus Ahtisaaren työtä kohtaan elää. Tämän sain viimeksi havaita keväällä Etelä-Afrikassa ja Namibiassa käymissäni keskusteluissa.
Ahtisaaren elämäntyö rauhanrakentajana palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. Palkinto tuli henkilökohtaisista ansioista, mutta hetki oli kaikille suomalaisille ikimuistoinen. Tunnustus kosketti koko kansakuntaa.
Puheessaan Nobel-juhlassa Ahtisaari totesi, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista: ”Sodat ja konfliktit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat ihmisten aiheuttamia. On aina etuja, joita sota edistää. Siksi he, joilla on valtaa ja vaikutusvaltaa, voivat myös pysäyttää ne.”
Tässä on vahva toivon ja oppimisen sanoma, joka resonoi myös tässä ajassa.
Rauhanneuvottelijan työ jatkuu ja näkyy. Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren perustama rauhanvälitysjärjestö Crisis Management Initiative jatkaa työtä ja arvokasta perintöä rauhan edistämiseksi.
* * *
Martti Ahtisaari oli ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu tasavallan presidentti. Presidenttinä hän joutui uudenlaiseen tilanteeseen paitsi kansan presidenttinä myös Suomen suuntautuessa entistä avoimemmin osaksi länttä ja Euroopan unionia.
EU:n jäseneksi liittymisen lisäksi Suomi otti aktiivisen kansainvälisen roolin. Presidentti Ahtisaari toimi johdonmukaisesti, avasi portteja ja edisti kansainvälistä liennytystä ja vuoropuhelua muun muassa Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajien välillä. Hän halusi Suomen olevan aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteisössä, koska se oli myös Suomen etu.
Kotimaassa muistamme Ahtisaaren työn yrittäjyyden ja Suomen viennin edistämiseksi, toimet suurtyöttömyyden vähentämiseksi sekä yhteistyön valtioneuvoston kanssa Suomen EU-jäsenyyden toteuttamiseksi. Tämä kaikki kuvastaa suurta vastuuta isänmaasta.
* * *
Vaikka Ahtisaari asui ison osan elämästään ulkomailla, oli hän omien sanojensa mukaan tavattoman onnellinen saadessaan syntyä Pohjoismaahan. Hänelle pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja tapa, jolla Suomea on rakennettu, oli arvokasta. Pohjoismaista mallia sukupuolten tasa-arvosta hän halusi edistää maailmalla muistuttaen: ”ei tässä maailmassa mikään muutu, jollemme saa tyttöjä ja naisia koulutettua ja mukaan päätöksentekoon.”
Ahtisaarelle luottamus oli keskeinen osa suomalaisuutta. Luottamusta oli tärkeää rakentaa myös kansainvälisissä neuvotteluissa. Ei hän valmiita malleja tyrkyttänyt vaan tiesi, että vain luottamuksen varaan voidaan rakentaa kestävästi. Esimerkin ja ymmärtämisen avulla voi saada tuloksia aikaan.
Presidentti Martti Ahtisaaren kuolema on suuri menetys hänen perheelleen ja koko Suomen kansalle. Eeva ja Marko, olette kulkeneet pitkän matkan Martin rinnalla. Hän toi monessa yhteydessä esiin tukenne korvaamattoman merkityksen.
Surun ja menetyksen keskellä me tunnemme samalla syvää kiitollisuutta Martti Ahtisaaren pitkästä ja vaikuttavasta elämäntyöstä Suomen ja maailman hyväksi.
Hyvät suomalaiset,
Olemme kohdanneet suuren surun ja menetyksen. Tieto presidentti Martti Ahtisaaren kuolemasta on saavuttanut meidät. Hän nukkui pois 86-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.
Martti Ahtisaari oli kansainvälinen, suuri suomalainen. Opettaja, diplomaatti ja valtionpäämies. Rauhanneuvottelija ja rauhan nobelisti.
Suomalainen, jolla oli suuri sydän. Hän uskoi ihmiseen, sivistykseen ja hyvyyteen. Hän teki väsymättä töitä rauhan ja elämän turvaamisen puolesta. Myös niiden, jotka asuivat kaukana ja hyvin erilaisissa olosuhteissa. Ihmisarvo oli hänelle jakamaton.
Ahtisaaren suuresti kunnioittaman Etelä-Afrikan vapaustaistelijan Nelson Mandelan sanoin: ”Mikä merkitsee elämässä, ei ole vain se fakta, että olemme eläneet. Se, mitä olemme tehneet muiden elämien puolesta, määrää elämämme merkittävyyden.”
* * *
Martti Ahtisaari oli Karjalan evakkoja. Ikuinen pakolainen, kuten hän monesti sanoi. Lapsuuden kokemus evakkotiestä kylmässä ja pimeässä kohti tuntematonta määränpäätä vaikutti hänen maailmankuvaansa ja toimintaansa. Ei katkeroittavasti, vaan ihmisten kohtaloita ymmärtäen ja rauhan arvon tuntien.
Hän oli rauhantekijä, jonka uralle mahtui poikkeuksellisen monta kansainvälisesti merkittävää saavutusta. Kovin oikeassa oli edesmennyt YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoessaan, että Ahtisaari on hänen tuntemistaan henkilöistä ainoa, joka on tehnyt rauhan kolmella mantereella. Arvostus ja kiitollisuus Ahtisaaren työtä kohtaan elää. Tämän sain viimeksi havaita keväällä Etelä-Afrikassa ja Namibiassa käymissäni keskusteluissa.
Ahtisaaren elämäntyö rauhanrakentajana palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. Palkinto tuli henkilökohtaisista ansioista, mutta hetki oli kaikille suomalaisille ikimuistoinen. Tunnustus kosketti koko kansakuntaa.
Puheessaan Nobel-juhlassa Ahtisaari totesi, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista: ”Sodat ja konfliktit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat ihmisten aiheuttamia. On aina etuja, joita sota edistää. Siksi he, joilla on valtaa ja vaikutusvaltaa, voivat myös pysäyttää ne.”
Tässä on vahva toivon ja oppimisen sanoma, joka resonoi myös tässä ajassa.
Rauhanneuvottelijan työ jatkuu ja näkyy. Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren perustama rauhanvälitysjärjestö Crisis Management Initiative jatkaa työtä ja arvokasta perintöä rauhan edistämiseksi.
* * *
Martti Ahtisaari oli ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu tasavallan presidentti. Presidenttinä hän joutui uudenlaiseen tilanteeseen paitsi kansan presidenttinä myös Suomen suuntautuessa entistä avoimemmin osaksi länttä ja Euroopan unionia.
EU:n jäseneksi liittymisen lisäksi Suomi otti aktiivisen kansainvälisen roolin. Presidentti Ahtisaari toimi johdonmukaisesti, avasi portteja ja edisti kansainvälistä liennytystä ja vuoropuhelua muun muassa Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajien välillä. Hän halusi Suomen olevan aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteisössä, koska se oli myös Suomen etu.
Kotimaassa muistamme Ahtisaaren työn yrittäjyyden ja Suomen viennin edistämiseksi, toimet suurtyöttömyyden vähentämiseksi sekä yhteistyön valtioneuvoston kanssa Suomen EU-jäsenyyden toteuttamiseksi. Tämä kaikki kuvastaa suurta vastuuta isänmaasta.
* * *
Vaikka Ahtisaari asui ison osan elämästään ulkomailla, oli hän omien sanojensa mukaan tavattoman onnellinen saadessaan syntyä Pohjoismaahan. Hänelle pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja tapa, jolla Suomea on rakennettu, oli arvokasta. Pohjoismaista mallia sukupuolten tasa-arvosta hän halusi edistää maailmalla muistuttaen: ”ei tässä maailmassa mikään muutu, jollemme saa tyttöjä ja naisia koulutettua ja mukaan päätöksentekoon.”
Ahtisaarelle luottamus oli keskeinen osa suomalaisuutta. Luottamusta oli tärkeää rakentaa myös kansainvälisissä neuvotteluissa. Ei hän valmiita malleja tyrkyttänyt vaan tiesi, että vain luottamuksen varaan voidaan rakentaa kestävästi. Esimerkin ja ymmärtämisen avulla voi saada tuloksia aikaan.
Presidentti Martti Ahtisaaren kuolema on suuri menetys hänen perheelleen ja koko Suomen kansalle. Eeva ja Marko, olette kulkeneet pitkän matkan Martin rinnalla. Hän toi monessa yhteydessä esiin tukenne korvaamattoman merkityksen.
Surun ja menetyksen keskellä me tunnemme samalla syvää kiitollisuutta Martti Ahtisaaren pitkästä ja vaikuttavasta elämäntyöstä Suomen ja maailman hyväksi.