Päivä Tukholmassa, risteilyn loppu sekä kotimatka on nyt luettavissa. Tämä on matkan jälkimmäinen osa, ensimmäisen osan voit käydä lukemassa täältä.
Perjantaina kiirehdittiin aamiaiselle, että päästiin lähtemään kaupungille heti laivan saavuttua satamaan. Olin jo ehtinyt unohtaa, että miten hyvä aamiainen on laivalla. Edellisestä Ruotsin laivalla olosta on nimittäin aikaa yli viisi vuotta. Esimerkiksi hotellien aamiaiset ovat samassa ajassa heikentyneet. Ainoa miinus täytyy antaa M/S Viking Cinderella laivan gluteenittomista jälkiruoista. Ei kukaan oikeasti halua syödä yksittäispakattuja kuivia muffinsseja. Vähän ärsytti, kun netissä mainostettiin virheellisesti, että vohveleita kaikille. Ei se ole kaikille, jos niitä ei saa gluteenittomana.
Päivä Tukholmassa
Täyttävän aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Tukholman keskustaa. Olimme ostaneet jo ennakkoon liput M/S Emelie kaupunkilaivaan, joka vei keskustaan. Koko päivän voimassa oleva lippu maksaa ennakkoon ostettuna 11 euroa. Laiva lähtee 650 metrin päästä Viking Linen terminaalista. Emelien kyytiin pääsee pyörätuolilla helposti keularampin kautta. Matka kestää reilut kymmenen minuuttia. Laiva pysähtyy myös Djurgårdenissa, jossa sijaitsee muun muassa Gröna Lundin huvipuisto.
Ei oltu suunniteltu ennakkoon, että mitä tehdään Tukholmassa. Pyörittiin Nybroplanin ympäristössä ja käytiin muutamassa ostoskeskuksessa. Ei tehty mitään kummempia ostoksia. Olin vähän miettinyt, että voisi käydä jossain paikallisessa ruokakaupassa ostamassa paikallisia herkkuja, mutta ei tullut yhtään vastaan. Käytiin sentään Starbucks kahvit juomassa. Ei syöty maissa mitään, koska laivalla odotti buffet.
Paluumatka laivalle sujui joutuisasti, kun odotti kovasti buffet ruokailua. Mutta sen kohdalla sattui sellainen moka, että unohdin ottaa kuvia. No kaiken kaikkiaan ruoka oli kuitenkin oikein maistuvaa. Gluteeniton jälkiruoka tosin oli jonnekin taas kerran kadonnut. Näin vaativa (gluteeniton ja laktoositon) ihminen joutui tyytymään vain jäätelöön.
On aivan pakko myöntää, että lauantaina aamulla oli helpottunut fiilis, kun tiesi selvinneen kahdesta yöstä laivalla. Suurin ongelma minulle laivassa nukkumiseen ovat sängyt, kun päätyä ei saa nostettua. Nykyään lähes kaikissa hotelleissa on esteettömissä huoneissa sähkösäätöiset sängyt ja se helpottaa elämää merkittävästi.
Lauantaina siirryttiin Katajanokan terminaalista takaisin Scandic Grand Central hotelliin. Tällä kertaa yö oli ilmainen, kun käytettiin Scandic Friends etuohjelman pisteitä. Huone oli yllättäen erilainen kuin yleensä esteettömät huoneet ovat Scandic hotelleissa. Meidän käyttöömme huone oli hieman huonompi, mutta siitäkin selvittiin, kun henkilökohtaiset avustajat kantoivat huonekaluja ulos huoneesta.
Sunnuntaina oli herättävä taas hyvissä ajoin, kun juna kotiinpäin lähti jo kello 10.14. Käytiin tietenkin nauttimassa aamupala ennen lähtöä. Hotellin aulassa lähtiessä juttelemaan tuli Google kääntäjän avulla japanilainen lihasdystrofia sairaanhoitaja. Hän halusi ottaa kuvia apuvälineistä. Ovat kuulemma hyvin samanlaisia kuin Japanissa. Kotimatka taittui joutuisasti ensin junassa Parikkalaan ja sieltä taksilla kotiin.
