Lääkärissä käyntiä, lehtijuttu ja ihana kevät

Taas yksi viikko on kulunut tästäkin vuodesta. Tähän viikkoon on kuulunut sairaalaan poliklinikalla käyntiä, pohdintaa ravinnon tärkeydestä ja riittävyydestä sekä lehtijuttuja.

Kuluneella viikolla alku oli täynnä terveyteen liittyviä menoja, kun kahtena päivänä piti käydä Savonlinnan keskussairaalassa kahdella eri poliklinikalla. Noina päivinä oli tietenkin viikon huonoimmat kelit liikkua, sillä jäätä oli kaikkialla.

Maanantaina kävin neurologin vastaanotolla. Kyseessä oli aika turha käynti, kun terveydellinen tilanteeni on pysynyt lähes ennallaan ja kuntoutussuunnitelman tekoakaan ei tänä vuonna ole. Parempi kuitenkin käydä varmuudeksi.

Tiistaina puolestaan kävin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla poskiontelon huuhtelussa. Tuota operaatiota pitää siis yhä tehdä kuukausittain. Eikä siitä varmaan enää eroon pääsekään. Onneksi tätäkin vaivaa hoidetaan mahdollisuuksien mukaan.

Kirjoitin tällä viikolla jutun lihassairauden mukaan tuomista ravintoon liittyvistä ongelmista. Itselläni on pieni ongelma siinä, etten vain jaksa syödä riittävästi. Olen nyt yrittänyt panostaa asiaan ja katsotaan miten kokeiluni edistyvät.

Ruokaa pöydällä.

Savonlinnan alueella aloitti äskettäin kyytikeskus, jota kautta tilataan vammaispalvelun myöntämät kuljetuspalvelut. Alku ei ole ollut mitenkään hyvä ja pääsin kertomaan asiasta paikalliselle Itä-Savo lehdelle. Sosterin vastaukset olivat ympäripyöreitä, joten ehkä täytyy vain kärsiä. No en minä ainakaan osaa tyytyä huonoon kohteluun.

Itä-Savon juttu.

Itä-Savon juttu,

Kevät tulee

Viikonloppuna oli paljon paremmat kelit kuin alkuviikosta, joten avustaja kävi ottamassa upeita aurinkoisia maisemakuvia. Lumen takia on vielä pyörätuolilla liikkuvan aivan liian vaikeaa päästä itse noin lähelle Saimaata.

Jäät hajoavat Saimaalla.

Aurinko hellii.

Horisontissa uusi silta.

Nukke talviturkissa.

Rappuset rannalle.

Lauantaina meillä oli siivouspäivä ja tartuin itse pölyhuiskaan. Kevät aurinko on petollinen, sillä se tuo esiin kaikki pölyt ja liat. Siitä huolimatta, että talvella olisi siivonnut säännöllisesti. Topi innostui myös siivoamaan.

Piku siivoaa.

Topi imuroi.

Sunnuntaina lähdettiin käymään Lidlissä, kun jääkaappi alkoi uhkaavasti tyhjentyä. Tällä kertaa päästiin kauppaan asti, kun läheiselle sillalle vievän hissin edestä oli lumet sulaneet riittävästi. Aurausta ei siis tehty kunnolla valituksista huolimatta. Oli kyllä jo mukavan lämmintä.

Upea näkymä Laitaatsalmen sillalle.

Aurinko lämmittää vamaista.

Tähän viikkoon mahtui paljon kaikenlaisia tapahtumia ja menoja. Hiljaisen talven jälkeen on mukavaa, kun alkaa olla enemmän elämää kodin ulkopuolella. Vielä kun sulaisi jalkakäytävällä oleva jäätynyt loska niin pääsisi pidempiä matkoja ajelemaan.

Mitä sinun viikko on kulunut tällä kertaa? Onko jo lumet alkaneet sulaa? Lopuksi toivotan oikein hyvää tulevaa viikkoa juuri sinulle!

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.