Tallinnan matkasta on vielä paljon kerrottavaa, joten tässä tulee juttu, jossa aiheena on ruoka. Mukana jutussa ovat muun muassa paras nauttimani gluteeniton hampurilainen ja monta muuta edullisen makuelämyksen tarjonnut ravintolaa.
Aluksi vähän taustaa siitä, että mikä tuottaa yleensä hankaluuksia ravintolan etsinnässä. Paikan pitää olla luonnollisesti esteetön ja inva-wc olisi hyvä löytyä. Oman haasteensa etsimiseen tuo myös erikoisruokavalio, kun pitää olla gluteenitonta sekä laktoositonta. Ei siis mikään helpoin haaste, mutta ainakaan vielä ei olla nälkään kuoltu.
Matkaan lähdettiin eväiden kanssa ja päivän ainoa lämmin ruoka oli tarkoitus syödä m/s Megastarin Burger Kingissä. Näin toki tehtiinkin, mutta aika iso pettymys oli tuo gluteenittoman hampurilaisen sämpylä. Se oli nimittäin todella kuivaa. Onneksi on vähän energiaa kuluttava ihminen niin pelkät täytteet riittävät täyttämään vatsan.
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä päädyimme syömään intialaisen Maharajaan, joka sijaitsee Raatihuoneentorilla. Olen innokas kokeilemaan uusia makuja ja valitsisin ruoaksi baingan bharta eli munakoisocurry. Annoksessa on tomaattikastikkeessa munakoisoa sekä sipulia ja se tarjoiltiin riisin kanssa. Tuo oli todella hyvää ja sen valmistamista aion kokeilla myös kotona.
Telliskiven alueella sijaitsevassa Balti Jaama Turgissa oli tarkoitus käydä syömässä jotain pientä, mutta todella huono tarjonta oli ruokavammaiselle. Tuisku luovutti heti alkuun ja lähti syömään Burger Kingiin. Minä päätin jonottaa eräästä kahvilasta löytynyttä juustokakkua, mutta edessä ollut asiakas osti koko kakun. Voi sitä harmituksen määrää. Ja kuinkas ollakaan minä päädyin lopulta myös Burger Kingiin.
Telliskivestä löytyy pieni suklaapuoti nimeltään Chocokoo. Valikoimista löytyy muun muassa chilisuklaa, joka on oikeasti tulinen. Käsitehdyn suklaan lisäksi paikassa järjestetään työpajoja, joissa kuka tahansa voi harjoitella suklaamakeisten valmistamista. Tämä on erkkusuun pakollinen käyntikohde Tallinnassa.
Ruokaa Woltin kautta
Päätimme Telliskivessä ollessamme kokeilla tilata myöhemmin ruokaa hotellille Woltin kautta. Wolt on suomalainen vuonna 2014 perustettu yritys, joka välittää ruokaa kotiinkuljetuksena. Wolt toimi 23 maassa ja lähes 90 kaupungissa.
Ruokaa tilasimme gluteenittomasta Kivi Paber Käärid ravintolasta, jota on kehuttu todella paljon. Minun syömäni pestopasta puolikuivattujen tomaattien ja kanan kanssa oli todella hyvä. Annos oli täyttävä ja kastiketta oli todella reilusti. Tuiskun syömä hampurilainen ei puolestaan ollut mitenkään ihmeellinen.
Jälkiruoaksi tilattu vegaaninen pavlova satokauden marjoilla ja marjakermalla oli hyvin hämmentävä kokemus. Annos oli nimittäin todella suuri, lähes ruoka-annoksen kokoinen herkku oli todella maukas. Tämä kaikki maksoi kuljetusmaksu mukaan lukien reilut 30 euroa. Ei mielestäni mitenkään paha summa.
Edullinen Tallinna
T1-kauppakeskuksessa sijaitseva polkupyörän osilla koristeltu HIPS resto -ravintola oli yksi matkan maistuvimmista makuelämyksistä. Tuo ravintola osoitti sen, että Viron hintataso on laskenut hurjasti tämän koronan myötä. Viiden henkilön täyttävät alku- sekä pääruoat coca-colan kera tulivat maksamaan 92 euroa.
Minun alkuruoka oli täysin uusi tuttavuus eli lohitataki. Tämä japanilainen ruoka valmistuu pikapaistamalla seesaminsiemenillä kuorrutettua lohta nopeasti kuumalla pannulla. Annoksessa oli lohen lisäksi muun muassa wakame-merilevää, guacamolea, kurkkua sekä riisilastuja. Pääruokana nautin Tom yam kha -keittoa, joka oli todella tulinen thaimaalainen ruoka merenelävillä. Lohi oli oikein maistuvaa, mutta ei minusta saa katkarapujen tai simpukoiden ystävää. Tämä keitto oli kokonaisuudessaan onnistunut valinta.
Käytiin syömässä toisenkin kerran intialaisessa ravintolassa. Vanhassakaupungissa upealla sisäpihalla sijaitseva Chakra oli oiva valinta, sillä se on yksi Tallinnan parhaimmista intialaisista ravintoloista. Oma ruokani oli karahi murg eli kananpaloja mausteisessa tuoretomaatti-paprika-sipulikastikkeessa. Tuo sekä muiden tilaamat murg makhanwala eli tomaatisessa kermakastikkeessa haudutettu kana-curry sekä Palak paneer eli kotijuustoa pinaattisessakastikkeessa olivat todella maistuvia.
Sunnuntaina oli vuorossa tällä erää viimeinen käynti Tallinnan ravintoloissa. Ensin kävimme päivällä Viru keskuksen Chopsticks nimisessä ravintolassa. Tuolla onnistuin tilaamaan sen matkan huonoimman annoksen, joka oli kanaa hapanimeläkastikkeessa. Tuosta harmaasta mössöstä en halunnut edes kuvaa ottaa. Ruoan taso vaihteli huomattavasti, sillä Tuiskun nauttima jättikatkarapu annos oli todella hyvää.
Paras gluteeniton hampurilainen
Tuon aiemmin päivällä koettu pettymys kuittautui moninkertaisesti illalla, kun käyntiin aivan sataman D-terminaalin vieressä sijaitsevassa Estonian Burger Factoryssä. En ole koskaan missään aikaisemmin syönyt niin hyvää gluteenitonta hampurilaista. 11,5 euroa maksaneen hampurilaisen välissä oli täyslihapihvin lisäksi goudajuustoa, pekonia sekä reilusti kastiketta. Kuulemma myös niin sanottu normaali hampurilainen oli hyvän makuinen. Tuiskun nauttimat ranskalaiset parmesaanilla sekä chilikastikella maistui myös hyvin.
Tämmöinen oli tämän kertaisen Tallinnan matkan ruokaan liittyvä kirjoitus. Toivottavasti tästä jutusta oli sinulle paljon hyötyä. Aiemmin matkasta kirjoitetut jutut löydät täältä sekä täältä.