Tallinnan matka oli mahtava – koettiin paljon uutta

Pitkä hiljaiselo matkailun suhteen päättyi lopulta heinäkuussa, kun matkustettiin Maijun kanssa viikoksi Tallinnaan. Korona teki pitkän tauon matkustamiseen, sillä edellisen kerran käyntiin matkalla Helsingissä joulukuun alussa. Tässä tulee ensimmäinen osa reissusta.




Lähdettiin liikkeelle tiistaina 14. päivä, kun taksi vei meidät sekä kolme henkilökohtaista avustajaa Parikkalan rautatieasemalle. Tästä matka jatkui tuttuun tapaan junalla kohti Helsinkiä. Junassa oli todella vähän ihmisiä, joten saimme matkustaa luottavaisin mielin koronaa pelkäämättä.

Taksit ovat olleet Helsingin päässä yksi suuri jännityksen kohde, joten päätimme olla tällä kertaa käyttämättä niitä. Etenimme siis rautatieasemalta ensin metrolla Ruoholahteen ja siitä nosturia sekä suihkutuolia työntäen Länsisataman terminaaliin. Terminaalissa meidät ohjattiin hyvin nopeasti yläkerran puolelle.

Menomatkalla Helsingistä Tallinnaan laivana oli Tallink m/s Megastar, jossa meillä oli varattu invahytti. Hytti oli todella pieni, eikä se sopinut millään tavalla nosturia siirtymiseen käyttävälle henkilölle. Ja hytti otettiin juuri sen takia, että pystyisin käymään WC:ssä. En hytin pienuuden takia kehtaisi edes invahytiksi sanoa.

Laivan invahytissä otettu kuva.

Laivamatka taittui onneksi joutuisasti, kun käyntiin ensin syömässä ja sen jälkeen ostoksilla. Laivan isosta kaupasta löytyi muun muassa iltapalaa hotellille. Maiju puolestaan sai ostettua ihanan uuden Muumi repun.

Ettei elämä olisi liian helppoa niin poistuminen laivasta ei ollutkaan noin vain tapahtuva asia. Poistuttiin laivasta samasta kerroksesta kuin hytti sijaitsi. Alemmalta kannelta olisi päässyt terminaaliin ilman hissiä, mutta ei siitä informoitu meitä. Terminaalin hissiä ei nimittäin voinut käyttää ilman henkilökunnan apua.

Siellä sitten jumitettiin kunnes paikalle saapui apua. Ei meillä tietenkään mitään hätää ollut, mutta olettaisi tämmöisestä kerrottavan lähtöselvityksessä tai laivaan astuessa. Nyt odotuksen takia jouduttiin väistelemään laivaan raskaiden kaljalastien kanssa rynniviä turisteja. Ja se ei ole kenenkään kannalta hyvä juttu.

Hotellimme Hestia Hotel Seaport sijaitsi aivan Tallinnan matkustajasataman vieressä. Kyseessä on jo aiemmin tutuksi tullut perussiisti hotelli. Hotellista löytyvä tilava sekä meille hyvä invahuone on aika ratkaiseva tekijä hotellin valinnassa. Toki iso plussa tässä hotellissa on edullinen hinta, sillä kuusi yötä kahdelta maksoi 250 euroa. Aamiainen ei valitettavasti ole mitenkään ihmeellinen, mutta ei kyllä nälkäiseksi jää.

Vanhankaupungin valtaus

Matkustuspäivä oli raskas päivä, joten keskiviikkona suunnitelmissa oli lähteä ostoksille Viru Keskukseen sekä Kaubamajaan. Ostoksia tehtiinkin jonkun verran hyvillä tarjouksilla. Koronan myötä turisteja ei kauheasti Virossa vieläkään ole, joten alennukset siellä voivat olla isojakin.

Maiju oli ennen matkaa haaveillut käyvänsä vanhankaupungin puolella olevassa nukkekaupassa. Kartan mukaan sen piti olla aika lähellä Virua, joten ajateltiin testata, että miten hyvin sähköpyörätuolilla pääsee sinne. No lopulta huomasimme olevamme Raatihuoneen torilla etsimässä syötävää. Kuulimme myös, että pyörätuolilla ei sinne kannattaisi lähteä. Esteettömyydestä Tallinnassa vol lukea myöhemmin ilmestyvässä jutussa.

Upeita rakennuksia Tallinnan vanhassakaupungissa.

Paksu Margareeta -tykkitornissa Tallinnan Vanhassakaupungissa.

Raatihuoneentori kuvassa.

Kirkko puiston laidalla.

Virun portti.

Torstaina ohjelmassa oli meille aiemmin tuntemattoman Telliskiven alueeseen tutustuminen. Päästiin perille pienten kommellusten jälkeen, kun uskottiin liikaa Google Maps ohjeisiin. Telliskiven alueella on paljon vanhoja taloja, joita saatiin ihailla ylimääräistä lenkkiä tehdessä.

Itseäni kiinnosti etenkin alueella sijaitseva paljon kehuttu gluteeniton ravintola Kivi Paber Käärid, suklaakauppa Chocokoo sekä Balti Jaama Turg eli yleistori, jonka kolmessa kerroksessa toimii noin 300 eri myyjää. Lopulta tuo tori ei tarjonnut meille yhtään mitään. Torilla oli ihanan näköisiä ruokatiskejä ja katuruokaa. Suosittelen paikkaa kaikille, joilla on esimerkiksi mahdollisuus kuljettaa kylmätuotteita sekä niille joilla ei ole erityisruokavalioita.

Telliskivessä sijaitseva Loomelinnak on Tallinnan luova keskus, joka on entisessä teollisuusrakennuksessa. Sieltä löytyy muun muassa studioita, luovia yrityksiä, useita pieniä designkauppoja. Paikka on hyvin mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen.

Maiju ja tissit.
Tallinnan Telliskiven upeaa katutaidetta.

Upeita vanhoja taloja.

Balti Jaama Turg on täynnä kojuja.

Torin lihatiski.

Vanha torni Telliskivessä.

Lisää katutaidetta.

Takaisin hotellille lähtiessä kuljimme upeaa Hirvepark puistoa pitkin. UNESCOn maailmanperintölistalle kuuluvassa puistossa kasvaa 102 erilaista puulajia. Vuonna 1987 puistossa tapahtuivat kuuluisat kansankokoukset, jotka vaativat Viron itsenäistymistä Neuvostoliitosta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ihmiset kokoontuivat julkisesti protestoimaan Neuvostoliiton miehitystä.

Ajelua hirveparkissa.

Myö tornin juurella.

Tässä tulikin kirjoitettua ensimmäinen osa tästä Tallinnan matkasta. Toivottavasti pidit jutusta ja käyt myös lukemassa toisen osan jutusta sekä ruokaan liittyvän kirjoituksen.

Tallinnan matka oli mahtava – koettiin paljon uutta
Siirry sivun alkuun