Site icon Pietar.in

Vihaisia katseita ja eleitä – Onko asenteet muuttuneet?

Vihaisia katseita ja eleitä on saanut nähdä tämän kesän aikana erittäin paljon. Syytä tuntemattomien ihmisten asenteiden muuttumiseen on vaikea ymmärtää.

Olen pyrkinyt täällä blogin puolella keskittymään positiivisiin juttuihin. Nyt on kuitenkin pakko ottaa esille ikävä ilmiö, johon olen törmännyt tässä kesän aikana. Kyseessä on täysin tuntemattomien ihmisten suhtautuminen pyörätuolilla liikkuviin henkilöihin ja varmaan sama pätee myös muihin vammaisiin.

Koko ikäni olen saanut tottua siihen, että ihmiset tuijottavat ja ihmettelevät pyörätuolilla liikkuvaa. Viime aikoina asenteet ovat tuntuneet muuttuvan, valitettavasti aivan väärään suuntaan. Pitkään halusin uskoa siihen, että muutos johtuu koronasta, kun silloin ihmiset välttelivät toisiaan ja kaikki tuntuivat olevan epäilyttäviä.

No tuli sitten uusi kesä ja korona tuntui unohtuneen meiltä kaikilta. Tuiskun kanssa pitkillä ajolenkeillä alettiin huomata vastaantulijoilta vihaisia katseita. Vaikka ajetaan sähköpyörätuoleilla täysin liikennesääntöjä noudattaen kulkuväylän reunassa niin meidät pakotettiin antamaan tietä. Mielelläni kyllä väistän esimerkiksi rollaattorilla liikkuvaa henkilöä. Etenkin polkupyörän kanssa liikkuvan on paljon helpompi väistää pyörätuolia.

Seuraava luulo oli se, että tämä on pienen paikkakunnan ongelma. Helsingin reissulla tuli huomattua olevansa taas väärässä. Tässä muutama hämmentävä kohtaaminen Helsingin matkalta.

Esimerkkejä matkalta

Menen Kampissa 4-kerroksessa hissiin, jossa on keski-ikäinen pariskunta. He ovat menossa katutasoon kuin minäkin. Yllättäen hissi pysähtyy jo 3-kerroksessa, jolloin nainen toteaa, että ei jäädä pois väärässä kerroksessa. Mies korottaa ääntä: ”Me jäädään pois tässä”. Ja nainen tottelee ihmeissään.

Scandic Grand Central aamiaisella on seurue, jossa kaksi naista ja kolme lasta. Lapset katsovat sähköpyörätuolia ihastellen ja kyselevät asiasta aikuisilta. Lapset olisivat halunneet jäädä istumaan lähelle meidän pöytää. Toinen aikuisista toteaa kovalla ja halveksuvalla äänellä: ”Me ei ainakaan jäädä tänne”.

Toki ymmärrän, että myös muihin ihmisiin kohdistuu nykyään todella paljon huonoa käytöstä. Halusin tuoda esille oman kokemukseni asiasta. Minusta kukaan ei saisi joutua enää nykypäivänä kokemaan tämmöistä käytöstä. käytöstä. Oma itsetuntoni on onneksi hyvä, mutta kyllä tämä käytös aina välillä sattuu sekä raivostuttaa.

Hyvä käytös on aina mukava yllätys esimerkiksi silloin, kun antaa tietä pyöräilijälle. Tuntemattoman ihmisen tervehdys ohitse ajavasta autosta. Yritetään kaikki yhdessä parantaa tapojamme. Pienikin ystävällinen ele päivässä voi tuoda iloa toiselle ihmiselle koko päiväksi.

Exit mobile version