Kymmenen vuotta naimisissa Tuiskun kanssa

Kymmenen vuotta naimisissa Tuiskun kanssa oli tämän viikon teema. Siinä saavutuksessa oli tietenkin juhlan aihetta. Toki viikkoon kuului muutakin ja sen voit lukea tästä jutusta.

Taas yhden kerran saa ihmetellä, että mihin tämä aika oikein juoksee. Tähän väliin muistutetaan, että minä en edelleenkään juokse. Meillä oli siis Tuiskun kanssa hääpäivä tämän viikon keskiviikkona. Ollaan oltu jo kymmenen vuotta naimisissa. Tuntuu oikeasti todella hurjalta, että naimisiin menosta oikeasti on jo kokonainen vuosikymmen. En edelleenkään voi ymmärtää, että miten tämä onni saavutti minut. Oikeasti luulin, että elän sinkkuna koko elämäni. Kiitos Tuiskulle, että olet kestänyt minua kaikki nämä vuodet. Toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä paljon edessäpäin.

Voileipävuori, joka näyttää kärpässieneltä.
Juhlan kunniaksi leivottiin voileipävuori. Tuiskun mielestä se näyttää ihan kärpässieneltä.
Makkaroita ja lankkuperunoita. Päällä on ketsuppia ja sinappia.
Ja ruokana syötiin herkullinen ateria makkaraperunoita! Tämmöinen herkullinen ruoka valmistuu kätevästi airfyerissa. Oikeasti meidän piti syödä sushia, mutta siihen soveltuva ravintola oli kiinni.
Ja viikonloppuna syötiin täytekakkua. Taisi olla elämäni ensimmäinen täytekakku, joka lauantaina leivottiin. Täytteeseen tuli banaania ja soijavispiä. Päällinen on myös soijavispistä.

Kymmenen vuotis hääpäivän kunniaksi kävin myös poskiontelon punkteerauksessa Savonlinnan keskussairaalan korva-, nenä ja kurkkutautien poliklinikalla. Olisi tuon ajan voinut toki siirtääkin, mutta käynti on kuitenkin nopea. Ja kun haluan vain tietyn lääkärin vastaanotolla, niin ajat ovat kortilla. Jotenkin luulen, että moni muu haluaa myös hänen vastaanotolle. Tällä kertaa oikea poskiontelo oli puhdas ja seuraava aika on vasta maaliskuun puolivälissä. Toivottavasti jatkossa käynnit vähenisivät.

Sohjo oli vallannut jalkakäytävät, kun kävin punkteerauksessa. Jouduin ajamaan tien reunassa kotimatkan. Tiet olivat osittain sulat, joten innostuin ajamaan täysillä.

Pelastakaa sairaala

Etelä-Savon hyvinvointialueen henkilökunta järjesti maanantaina ”Sisäänmarssi” -tempauksen. Tempauksen tarkoituksena on nostaa positiivisella tavalla esiin henkilöstön näkökulmia, kun hallitus on luomassa uusia uhkakuvia sairaaloiden ylle.

Myös minä olen todella huolissani terveydenhuollon tulevaisuuden suhteen. Esimerkiksi Savonlinnan keskussairaalan sulkeminen aiheuttaisi todella suuren vaaran ihmisten terveydelle ja toisi useita turhia kuolemia.

Sulkeminen tappaisi myös koko alueen, sillä työpaikkoja katoaisi älyttömän paljon. Vaadin, että Kokoomus ja Perussuomalaiset lopettaa Itä-Suomen tuhoamisen ja antaa meidän pitää elintärkeät palvelut.

Minulla on pöydällä kyltti, jossa on otettu kantaa sairaaloiden lakkauttamiseen.

Viikon alkuun iski yllättäen kunnon lumimyrsky ja lunta tuli oikein kunnolla. Tuon alkuviikon aikana mittari näytti plussaa ja tiistaina satoi jopa vettä. Sitten taas alkoi pakastua. Pakkasten myötä kelit tietenkin kirkastuivat ja saatiin nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Iltapäivällä puolestaan kuun nousu esiin näkyi upeasti. Torstaina oli vielä täysikuu.

Luminen maisema ja lumihiutaleet.
Lumihiutaleet tallentuivat kameraan.
Laitaatsalmen telakalla olevan laivan valot loistavat hienosti hämärän tullen.
Lähes täysikuu on nousemassa.
Lähes täysikuu on nousemassa perjantaina. Kuvasta poiketen kuu oli pinkki.

Tämmöinen viikko tällä kertaa täällä suunnalla. Miten sinun viikko on sujunut?

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.