Harjoitus tekee mestarin

Harjoitus tekee mestarin on kohta päättyvän viikon tunnuslause. Tämä sekä muut viikon kuulumiset ovat luettavissa tästä jutusta.

Tiistaina nähtiin pitkästä aikaa sellainen ihme, että aurinko paistoi ihan näkyvästi. Kirjoitin näin hassusti, koska muuten joku hassuttelija tulee kirjoittamaan, että joka päivä aurinko paistaa, mutta yleensä pilvet ovat edessä. En edes muista, että milloin viimeksi olisi aurinko paistanut koko päivän ja täysin pilvettömältä taivaalta. Näin kauniilla säällä olisi varmaan ollut syntiä viettää koko päivä sisätiloissa, joten päätin siis käydä ulkoilemassa.

Minua hymyilyttää, kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Taustalla näkyy Laitaatsalmi.
Tiistaina oli todella upea sää.
Minä katselen kauas Saimaalle.
Kohta pääsee veneilemään, tosin vene puuttuu.

Tiistaina ulkona ollessa kävin myös Laitaatsalmen rannalla, jonne pääsee päällystettyä tietä pitkin. Tuo Laitaatsalmen siltojen alta kulkeva reitti on myös suosittu ruokailupaikka autoilijoille. Ja ikävä kyllä etenkin näin talven jälkeen sen huomaa erittäin hyvin. Roskia ei nimittäin ole jaksettu viedä pois, joten ne on päätetty heittää luontoon lähelle Saimaata. Ja kun lumet sulavat, niin roskat ovat vedessä.

Iso kasa roskia.
Joku urpo on jättänyt aivan järkyttävän paljon roskia Laitaatsalmen sillan alle.

Harjoitus tekee mestarin

Harjoitus tekee mestarin, niin ainakin usein sanotaan. Lauantaina tuli hetkeksi kesä, kun harrastin ulkoilua lasitetulla parvekkeella. Siellä lämpötila oli jo ennen kello yhtätoista peräti 25 astetta. Hetken ehdin nauttia kesästä ja totutella siihen, että ei ole kokoajan kylmä. Alkoi nimittäin hirmuinen lumisade ja lämpötila tippui kymmenen astetta.

Minä parvekkeella. Hymy on leveä.
Minä rakastan kesää ja nautin ihanasta lämmöstä. Ei varmaan uskoisi, kun katsoo tätä kuvaa.
Lunta sataa todella paljon.
Ja hetken päästä sää oli kuin toiselta planeetalta.

Viikonloppuna herkuttelin ResQ-palvelun kautta pelastetulla ruoalla, kun sitä sattui taas sopivasti saamaan. Myös tällä kertaa ravintolana oli nepalilainen Kripa, josta sain pelastettua Butter Chickenin. En ole kyseisen palvelun kautta mistään muualta ruokaa vielä pelastanut. Mutta luulen, että tuo asia korjataan kesän tullen. Silloin nimittäin pääsee helposti itse noutamaan ruokia sähköpyörätuolilla. Näin talvella tuossa mukana olevat ravintolat menevät kiinni hyvin aikaisin tai eivät ole henkilökohtaisen avustajan työmatkan varrella.

Ruoka oli niin hyvää, että unohtui kahtena päivänä kuvan ottaminen.

Tässä tämän viikon kuulumiset täältä Savonlinnan suunnalta.

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.

Vastaa