Valoa pimeyteen – mietteitä synkästä vuodenajasta

Vuoden pimeintä aikaa vietetään täällä Pohjolassa parhaillaan. Monelle tämä pimeä vuodenaika tuo mukanaan alakuloisuutta tai jopa masennusta.

Valoisa aika vuorokaudesta lyhenee vielä kolmisen viikkoa, sillä talvipäivänseisaus on 21. joulukuuta. Meidän korkeudella kirkkaana päivänä onneksi näkee auringon, mutta pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan.

Valo on vähissä.

Yleensä minä olen tykännyt tästä syksyn ja talven pimeydestä, mutta jotenkin tänä vuonna pimeys saa syystä tai toisesta olon synkäksi ja aikaansaamattomaksi. Välillä taas tuntuu, että voisin vaikka lähteä kävelemään. (Nyt varmaan menetän kaikki tuet, kun joku Kelalta lukee jutun.)

Pitkäaikainen sairastelu voi toki olla yksi syy tähän oloon, tätä toivoisin, kun toinen pelkäämäni vaihtoehto löytyy alempaa. Tuolta sairastelun osalta tilanne on kyllä helpottanut, mutta ei vielä täysin kokonaan.

Toinen vaihtoehto omasta mielestäni on se, että olen vain tulossa vanhaksí ja elimistö kaipaa enemmän valoa. Tähän vaihtoehtoon en kuitenkaan halua uskoa, vaikka hiukset ovat alkaneet harventaa huolestuttavasti. 😉

Tarkennettakoon kuitenkin, että tuo olo ei ole päällä jatkuvasti eli älkää siis huolestuko. En minäkään jaksa aina olla positiivinen, sitä puolta en vain jaksa tuoda esille julkisesti. Tämä internet, kun on muutenkin ihan täynnä negatiivisia asioita.

Valo tuo helpotusta synkkyyteen

Onneksi pimeyteen tuo paljon apua jouluvalot sekä kynttilät. Kynttilöitä voi toki polttaa muutenkin, mutta jouluvaloista voimme kiittää joulun keksinyttä henkilöä. Ja tietenkin sitä, että on tajunnut laittaa tämän juhlan tähän pimeimpään vuodenaikaan.

Toisaalta nuo jouluvalot tuovat myös hienoa tunnelmaa pimeyteen. On niin mukavaa ja lumoavaa katsella pimeässä loistavia kynttilöitä. Myös nykyiset LED-kynttilät alkavat näyttää lähes aidoilta ja ne ovat paljon turvallisempia. Suosittelen lämpimästi jälkimmäistä vaihtoehtoa,

Ihanat aurinkoiset päivät kuten tänään lauantaina oli tuovat onneksi myös paljon energiaa lisää. Toinen innoittava ajatus on se, että kyllä se kevät tulee vielä ja sen myötä uudet reissut sekä ulkoilut ilman kylmämistä.

Auringon valo tuo energiaa.

Olen myös yrittänyt vähentää blogin mukanaan tuomaa stressiä. Aina ei tarvitse jaksaa kirjoitella tai jakaa kuvia, kun tiedän ettei lukijat mihinkään katoa.

Miten sinä itse torjut väsymystä pimeänä vuodenaikana? Millä tavalla piristät itseäsi, jos alkaa tuntua, että maailma kaatuu päälle ja mistään ei tule mitään?

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.