Kihloissa kahdeksan vuotta sekä muut viikon jutut

Kihloissa kahdeksan vuotta ollaan oltu Tuiskun kanssa. Tuosta juhlan aiheesta sekä tästä kuluneesta syksyisestä viikosta voit lukea nyt.

Savonlinnan Sortteerinlahden asuinalue on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Tämän alueen runkovesiputket ovat varmaan yhtä iäkkäitä kuin asuinalue. Nuo maasta kaivetut rautaputket ovat todella järkyttävän näköisiä. Niistä löytyy niin ruostetta kuin sammalta. Ällöttävä ajatus, että juomavesi on tullut tuommoisia putkia pitkin. Ja tästä maasta löytyy vielä vanhempia vesiputkia.

Kasa ruosteisia vesiputkia.
Ihanan näköisiä putkia.

Edellä jo mainittu runkovesiputkien vaihto aiheuttaa ymmärrettävästi muutoksia liikenteeseen, kun pitää avata katuja. Usein näissä väliaikaisissa järjestelyissä unohdetaan esteettömyys. Tässäkin yhteydessä alku oli ongelmallinen niin kuin aiemmin mainitsikin. Tällä kertaa Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oyn järjestelyt toimivat täydellisest. Suuri kiitos tästä ja kumarrus!

Kuoppa on helppo kiertää.
Pienellä vaivalla monen elämä helpottuu.

Kihloissa kahdeksan vuotta

Maanantaina meidän taloudessa oli aihetta juhlaan, sillä tuli kuluneeksi jo kahdeksan vuotta siitä, kun mentiin Tuiskun kanssa kihloihin. Vaikka yhteinen taival ei ole läheskään aina helppoa, niin kyllä rakkaus voittaa kaiken muun. Tämä yhdessä kuljettu matka on minun mielestäni kulunut todella nopeasti ja toivon todella hartaasti, että meillä olisi vielä monta yhteistä vuotta jäljellä.

Kihloihin meno on perinteisesti lupaus avioliitosta, joten reilut kolme kuukautta myöhemmin mentiin naimisiin maistraatissa. Tuossa välissä ehdimme myös muuttaa saman katon alle. Tämä yhteen muuttaminen ei ollut mitenkään helppo projekti ja siitä voit lukea täältä.

kahdeksan vuotta kihloissa.
Kahdeksan vuotta kihloissa ja tämän kuvan ottamisen hetki oli hyvin iloinen.

Syksyinen sää on ollut seuranamme tällä viikolla, sillä välillä on tullut vettä ja kohta taas on saatu nauttia auringosta. Viiikonloppunapuolestaan mukaan lähti myös kova tuuli. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että talvi lähestyy vääjäämättä. Olenkin yrittänyt ulkoilla ahkerasti, koska on tulossa pitkä ja kylmä talvi. Toivottavasti lunta ei tulisi kauheasti, niin pystyisi liikkumaan hyvin ulkona.

Punaiset pihlajanmarjat tuovat väriä harmauteen.
Punaiset pihlajanmarjat tuovat väriä harmauteen.
Aurinkoa, pilviä ja ruskaa terveyskeskuksen parkkipaikalla.
Terveyskeskuksen parkkipaikalla on ruska.
Marjoja sateisella kaivonkannella.
Marjat kastuvat.

Ruokaa on tullut valmistettua tällä viikolla useaan otteeseen airfryerissa. Ensin tuli oltua italialaisessa makumaailmassa, kun valmistettiin pizzaa ja lasagnea. Noista kahdesta ei muistettu kuvaa ottaa. Pizzan täytteenä oli kinkkua, tonnikalaa sekä fetaa. Lasagnea puolestaan valmistin kaksi erilaista, kinkku ja soijarouhe.

Viikonloppuna siirryttiin ruoan suhteen täysin toiseen suuntaan eli Aasiaan. Lidlissä 8,99 euroa / kilo tarjouksessa olleesta lohifileestä valmistettiin pähkinäinen wasabilohi ja gluteenittomat tom yam riisinuudelit. Ajatus reseptiin syntyi päässäni ja #henkilökohtainenapu mahdollisti toteutuksen.

Lohta ja nuudeleita lautasella.
Nyt on hyvää ruokaa.

Viikko oli siis tällä kertaa tämmöinen täällä Savonlinnan suunnalla. Miten sinun viikko on kulunut? Toivottavasti oikein hyvin!

Nämä ihanat Pullip-nuket tulivat elämääni kahdeksan vuotta sitten.

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.