Talven ensimmäinen pilkkijä hukkui

Talven ensimmäinen pilkkijä hukkui sunnuntaina Kuusamossa, Pikku-Pöyliö nimisellä järvellä, tiedottaa Oulun poliisilaitos.

Mökkiläinen oli tehnyt havainnon pilkkirepusta sekä avannosta ja ilmoitti havainnoistaan hätäkeskukseen. Tehtävälle osallistui pelastuslaitoksen ja poliisin lisäksi rajavartiolaitoksen partio.

Pelastuslaitos löysi repun läheisestä avannosta vanhemman miehen hukkuneena. Tapahtumapaikalla oli noin 4 cm jäätä, ja joissain kohdissa järveä ei sitäkään. Poliisi jatkaa asian tutkimista kuolemansyyntutkintana eikä tiedota asiasta enempää.

Poliisi myös samalla muistuttaa, että jääpeitteet ovat vielä erittäin heikkoja eikä jäälle kannata mennä.

silhouette of two persons sitting while snow fishing on an iced covered body of water at dawn
Photo by Hert Niks on Pexels.com

Varokaa heikkoa jäätä:

Vaikka meitä on pienestä pitäen varoiteltu heikkojen jäiden riskeistä, useita suomalaisia menehtyy joka talvi jäihin putoamisen seurauksena. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan jäihin hukkuu vuosittain tapaturmaisesti 10–30 ihmistä. Vaaratilanteita on kuitenkin paljon tätä enemmän.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisten kokemuksia vaaratilanteista luonnon jäillä liikkuessa. Kyselytulosten mukaan 23 prosenttia on joko itse joutunut vaaratilanteeseen jäällä tai tuntee henkilön, joka on ollut sellaisessa.

– Järvien, jokien ja paikoin myös meren jää tarjoavat usein mahtavia ulkoilumahdollisuuksia, mutta riskit kannattaa pitää mielessä. Jääkylmä vesi voi tehdä urheilullisenkin henkilön toimintakyvyttömäksi. Jos jää pettää alta niin, ettei mukana ole esimerkiksi naskaleita tai toista henkilöä auttamassa, voi vedestä olla hyvin vaikea päästä pois, sanoo projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Älä anna jään yllättää – 5 vinkkiä turvalliseen jäillä liikkumiseen

  • Jäätilannetta voi seurata monesta lähteestä. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Lisäksi viranomais- ja kansalaishavaintoja voi katsoa Järvi-meriwiki-palvelusta.
  • Teräsjää kertoo parhaiten jään kantokyvystä. Suoraan veden pinnalta pakkasella jäätynyt teräsjää on jään vahvin muoto. Sitä tulisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
  • Nämä vaaranpaikat kannattaa tiedostaa. Jää voi olla ympäristöään heikompaa esimerkiksi virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet sekä esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
  • Varusteet auttavat ennalta ja hätätilanteessa. Pidä jäänaskalit kaulassa käyttövalmiina. Metallipäisellä jääsauvalla tai -piikillä voit kokeilla jään kestävyyttä kulkiessa. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa jäihin joutunutta henkilöä. Pillillä tai puhelimella voi hälyttää apua. Pakkaa puhelin lähtiessäsi vesitiiviisti käden ulottuville (esim. pienessä muovipussissa takin taskussa).
  • Tarkempia ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löydät esimerkiksi SUH:n sivuilta.

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.