Ulkoilua täysin vapaaehtoisesti tuli harrastettua sunnuntaina. Lisäksi viikkoon on kuulunut häviävää jääkiekkoa ja elintarvikkeiden testailua.
Uuden viikon alkuun päästiin taas työhaastattelun pariin. Uusi mahdollinen henkilökohtaisen avustajan sijainen kävi nimittäin haastattelussa. Edellisenä iltana laitettiin haudutuspataan valmistumaan makkarapataa. Makkaran lisäksi ruokaan tuli perunaa, porkkanaa, sipulia, sulatejuustoa, kauraruokaa ja tomaattimurska. Illalla jatkui jääkiekon neljän maan NHL-turnaus, kun Suomi kohtasi Kanadan. Ottelu päättyi 5-3 tappioon, joten turnauksen viimeisestä sijasta ei jää kauheasti kerrottavaa jälkipolville.
Tiistaina alettiin Tuiskun kanssa suunnitella, että mitä kirjoitetaan minun kuntoutushakemukseen. On nimittäin taas se aika vuodesta, kun pitää Kelalle todistella, että en edelleenkään kävele tai kunto ei ole romahtanut. Nyt saa sitten pari kuukautta jännittää, että mitä mieltä Kela on asiasta. Päivään kuului myös viikon ensimmäinen fysioterapia, jossa venyteltiin ja käsiteltiin käsiä. Fysioterapian sivussa käydään usein läpi myös viikon tapahtumat urheilussa. Muuta aiheita jutteluun ovat esimerkiksi ruoka sekä yhteiskunnalliset asiat.
Keskiviikko valkeni aurinkoisessa säässä ja sitä jatkuikin koko päivän. Pakkasta oli kuitenkin päivällä kymmenisen astetta. Linnutkin lauloivat jo keväisesti. Tehtiin keskiviikona kelalle hakemus kuntoutuksesta. Tuiskusta oli iso apu hakemuksen täyttämisessä, kun hän on sanallisesti niin lahjakas. Illalla puolestaan pääsin mieluisan asian pariin, kun SaiPa kohtasi kotonaan HPK:n. Ottelu päättyi SaiPan tappioon maalein 5-3. Ei mikään paras peli SaiPalta, mutta ei aina voi voittaa.
Tuotetestit saivat keskiviikkona jatkoa kaurapohjaisella Oddlygood Dreamy Chocolate Orangella. Tämäkin jää kyllä jatkossa kauppaan. Ei jotenkin uppoa keinotekoinen maku. Mutta saman firman kaurapohjaiset ”jogurtit” ovat todella hyviä. Ei millään uskoisi, että eivät ole oikeaa jogurttia.
Niskan liikkuvuutta paranneltu
Katsoin taannoin Netflix dokumentin Ibelinin ihmeellinen elämä, joka oli tehty Duchennen lihasdystrofiaa sairastavasta norjalaisesta Mats Steenistä. Hän ikävä kyllä menehtyi jo 25-vuotiaana. Oli oikeastaan tosi surullista, kun hänelle ei ilmeisesti ollut tehty selkäleikkausta ja hänen istuma-asento oli todella huono. Etenkin niskassa oli paha virheasento. No torstain fysioterapiassa käsiteltiin ja venyteltiin niskaa. Nyt pää ja niska liikkuvat erittäin hyvin.
Torstai oli taas hyvin aurinkoinen päivä ja pakkasta oli enää viitisen astetta. Valoisaa alkaa olla vielä viiden jälkeen. Päivän aikana tehtiin puolestaan tammikuun alussa voimaan tulleen vammaispalvelulain mukainen hakemus. Siitä varmaan myöhemmin lisää.
Perjantaina söin ruoaksi possua hapanimeläkastikkeessa. Yksi päivä tuli nimittäin mieleen, että en ole pitkään aikaan pelastanut ruokaa ResQ:n kautta. Niinpä torstaina oli sopiva ruoka tarjolla nepalilaisesta Kripa ravintolasta. Se on nimittäin yövuoroon tulleen henkilöhtaisen avustajan työmatkan varrella. Ruoka oli erittäin hyvää ja tuosta seitsemän euroa maksaneesta ruoasta syön kolme kertaa. Illalla puolestaan tuli kaikkien suureksi yllätykseksi katsottua jääkiekkoa. Tällä kertaa SaiPa kohtasi Raumalla Lukon. Ottelu päättyi SaiPan tappioon maalein 2-0.
Perjantain ja lauantain välinen yö oli levoton, kun heräilin useaan otteeseen. Oli kipuja jaloissa, mutta heräsin myös muun muassa jonkun karjumiseen kerrostalon pihassa. Lauantaina söin ruoaksi ResQ:n kautta pelastettua hapanimelä possua ja itse tehtyä perunamuusia. Illalla SaiPalla oli vuorossa uusi mahdollisuus ottaa tärkeitä pisteitä, koska joukkue taistelee suorasta paikasta pudotuspeleihin. Ei pisteitä kuitenkaan matkaan.
Ulkoilua täysin vapaaehtoisesti
Sunnuntaina tapahtui suuri ihme, kun käytiin Tuiskun kanssa ulkoilemassa täysin ilman syytä. Se on muuten varma kevään merkki, kun vamaset alkavat ilmestyä katukuvaan. Aurinko jo hieman lämmitti, mutta tuuli oli vähän viileä. Reilut puolituntia oltiin ulkona ja se kyllä piristi mukavasti.
