”Kuolemanhaju” rappukäytävässä sai poliisin tilaamaan vainajakuljetuksen – Asunnosta löytyi 90-vuotiaan miehen elossa: ”Surullinen näky”

Lapin poliisilaitoksen poliisipartion Facebook-päivitys kertoo synkällä tavalla vanhustenhuollon tilasta ja läheisistä välittämisestä.



Viime lauantaina partio sai keikan, jonka alkutietojen mukaan naapuri ei ollut pariin viikkoon nähnyt samassa rapussa asuvaa noin 90-vuotiasta miestä. Lisäksi rappukäytävään oli levinnyt ikävä haju.

Rappukäytävässä ollut tuttu haju sai poliisin aavistelemaan pahinta. Asunnon oven ulkopuolella oli koskematon ruokapussi, eikä kukaan tullut avaamaan asunnon ovea.

Kuoleman merkit olivat siinä määrin ilmassa, että päätimme tilata vainajakuljetuksen, samalla kun tilasimme kiinteistöhuollon avaamaan asunnon oven, poliisi kirjoittaa.

Eteisen lattialla lojui useamman päivän postit. Makuuhuoneen penkillä oli puoli-istuvassa asennossa mies leuka rinnassa ja kädet sivulla roikkuen. Miehen kädet olivat violetin sävyiset, nilkat ja pohkeet pahasti turvoksissa.

Marsimme kohti makuuhuonetta, kunnes partiokaverini pysähtyi, kääntyi puoleeni ja ilmoitti, että ”Se kuorsaa!”. En aluksi tajunnut tätä, ennen kuin huomasin, että penkillä istuva ”vainaja” todellakin kuorsasi. Näky oli aika mieleenpainuva. ”Vainaja” olikin elossa.

Herätetty vanhus kertoi nimensä ja ilmoitti, ettei hänellä ole mitään hätää ja hän pystyy huolehtimaan itsestään. Hän muisteli syöneensä viimeksi edellisenä päivänä.

Vanhus oli laskenut tarpeet allensa, asunto oli epäsiisti ja haju mieleenpainuva. Tilasimme paikalle ensihoidon, joka toimitti vanhuksen sairaalaan saamaan kipeästi tarvitsemaansa hoitoa. Ilmoitimme myös aikuissosiaalityön päivystykseen.

Myöhemmin tavoitetut vanhuksen omaiset olivat koettaneet hankkia apua, mutta vanhus ei ollut suostuvainen ottamaan apua vastaan. Omaisilla ei ollut oman elämäntilanteen vuoksi mahdollisuutta olla vanhuksen tukena, joten tässä tapauksessa ei ole syytä moittia heitä.

Tuolla keikalla tuli kuitenkin mieleen, että meidän kaikkien olisi tärkeä huolehtia lähimmäisistä. Jos vaan voidaan, niin autetaan sukulaisia, tuttavia ja naapureita. Erityisesti iäkkäitä sellaisia. Ja huolestutaan myös, jos siihen on aihetta. Suomalainen sisu kun ei anna periksi todeta, että nyt mie en pärjää enää yksin. Joskus sinnikäs naapuri tai muu lähimmäinen voi olla se viimeinen apu.

Kategoria(t): uutiset Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa