Evakkoon lähdettiin kotoa – ”nyt remontti alkoi”

Puolitoista viikkoa sitten jätimme hetkeksi rakkaan kotimme, kun taloyhtiössämme toukokuun alussa aloitettu viemäriremontti ajoi meidät evakkoon. Remontin on suunniteltu kestävän kesäkuun loppuun saakka.

Lauantaina 3. toukokuuta tehtiin muuttoa sukulaisten ja omien henkilökohtaisten avustajien kanssa. Muutto on aina kova ponnistus, vaikka ei fyysisesti pystykään siihen osallistumaan. Kiitollinen saa olla näistä ihanasti lähipiiriin kuuluvista ihmisistä, joita voi pyytää apuun tarpeen vaatiessa.

Ensimmäisen päivän aikana saatiin tavarat paikoilleen tai siis ne, jotka mukaan otettiin. Etenkään kaikki minun rakkaat keittiötarvikkeet eivät olisi millään sopineet kaappeihin. Ehkäpä tästä voi päätellä, että niitä on kotona liikaa.

Evakkoon lähdön syyt

Ei voi olla kieltämättä sitä, ettei omasta kodista lähteminen olisi ärsyttänyt suunnattomasti. Toki asuntoa ostaessa remontti tulevaisuudessa oli tiedossa, mutta ei sitä silloin viisi vuotta sitten kauheasti osannut ajatella. Toisaalta asunnon arvo noussee tämän remontin ja syksyllä tehtävän käyttövesiputkien uusimisen myötä.

Asuntoon olisi periaatteessa voinut jäädä asumaan, mutta viemäreitä ei olisi voinut käyttää useaan viikkoon. Meidän kohdalla se olisi ollut aika mahdotonta. Taloyhtiö oli järjestänyt mahdollisuuden peseytymiseen, mutta helpompi oli lähteä evakkoon.

Vuokralla asuminen on kallista. eikä oikeastaan niin huoletonta kuin sanotaan. Kokoajan täytyy muistaa, että ei yhtään naarmua vain saa aikaan. Kaikki vuokranantajat eivät välttämättä katso normaaliksi kulumiseksi apuvälineiden aiheuttamia vaurioita. Eikä oikeastaan millään jaksaisi alkaa vääntää näistä asioista.

Yleensä uusi tilanne vaatii alkuun totuttelua, kunnes ne rutiinit alkavat löytyä. Tavarat etsivät paikkaa vielä pitkään ja, kun paikat löytyvät onkin aika muuttaa takaisin kotiin.

Jätettiin aivan tarkoituksella kotiin rakas televisio, jota katsomme yhdessä sängystä lähes jokaisena iltana. Siihen tapaan on oikeasti vain turtunut. Toki olemme täälläkin useana iltana katsoneet Netflixiä tabletilta. Vähemmän kuitenkin kuin telkkaria.

Netflixin katsominen on siis vähentynyt jonkun verran täällä evakossa olon aikana ja sen tilalle on tullut muun muassa juttelua ja äänikirjan kuuntelua. Maailma avartuu, kun ei kaikki illat kulu hömpän katseluun. Tosi kätevää, kun nykyään voi kirjastoista lainata äänikirjoja netin kautta.

Kaiken tämän koettelemuksen jälkeen omaa kotia osaa arvostaa varmasti todella paljon enemmän. Ja se ajatus, että ehkä jonakin päivänä asuntomme on aivan oma lämmittää mieltä tässäkin tilanteessa.

Evakkoon lähdössä.

Pietari Ahtiainen

Vuonna -85 syntynyt harvinaista ja etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastava bloggaaja Savonlinnasta. Bloggaan elämästä vammaisen henkilön näkökulmasta. Yritän omalta osaltani tehdä maailmasta edes vähän paremman.