2021 vuosi oli hyvin mielenkiintoinen. Pitkälti vuosi kului kotimaisemissa remontin keskellä, mutta myös matkaamaan päästiin. Tässä jutussa laitetaan siis pakettiin tämä vuosi.
Kulunut vuosi alkoi koronan varjossa, kun ei oikeastaan missään voinut olla turvassa tältä kauheudelta. Tästä olisi paljonkin sanottavaa, mutta tämä juttu säästyköön tältä. Tuiskun kanssa ollaan molemmat otettu kaikki kolme rokotusta, jotka meille on tarjottu. Suurten ihmismassojen välttämisen lisäksi asialle ei oikein enempää voi tehdä.
Tammikuu alkoi oman Pietar.in keittokirjan myynnillä, kun muutama lehdissä ollut juttu vauhdittivat myyntiä. Eihän tuosta kirjasta mitään hittiä tullut, mutta reilut kolmekymmentä kappaletta sitä on myyty. Ja sen myyntiin saaminen oli todella iso saavutus minulle.
Remonttia vuonna 2021
Myös tämä vuosi oli täynnä remonttia, sillä edellisen vuoden puolella alkanut taloyhtiön remontti sai jatkoa. Kerrostalossa uusittiin isoissa remonteissa käyttövesiputket ja sähköjärjestelmät. Lisäksi saatiin lopulta muun muassa ovipuhelimet sekä älylukot. Remontit vaativat paljon hermoja sekä joustamista, sillä ne toivat remontti äänien lisäksi mukanaan vesi- ja sähkökatkoja. Kärsivällisyys tietenkin kannatti, koska asumisvarmuus parani vuosiksi eteenpäin.
Vuoden aikana meillä tehtiin asuntoon myös aivan omaakin remonttia. Keväällä vaihdettiin vanhat kuluneet parketti lattiat vinyylilankkuun. Tämän uuden lattiamateraalin pitäisi kestää paremmin sähköpyörätuolilla ajamista. Uusi lattia muutti kodin yleisilmettä, sillä vinyyli on tumman harmaa. Syksyllä puolestaan käytävän seinät saivat täysin uuden ilmeen, kun maalattiin ne meduusan punaiseksi.
Ruoanlaitto mullistui taloudessamme tänä vuonna, kun hommattiin lopulta airfryer. Tällä ilmafriteerauskeittimellä voi paahtaa, grillata, paistaa ja leipoa. Sillä voi myös lämmittää ruokaa. Tuon keväisen hankinnan jälkeen ei olla uunia kovinkaan montaa kertaa käytetty. Suosittelen lämpimästi kaikille airfryer ostoksille lähtöä. Airfryer säästää aikaa ja energiaa.
Koronan takia tehtiin vuoden ensimmäinen reissu oikeastaan vasta kesäkuussa ja sekin oli kaukana ulkopuolisista ihmisistä. Oltiin nimittäin Rantasalmen korvessa mökkeilemässä. Aiempi kokemus esteettömästä mökistä oli nostanut riman korkealle ja sen myötä tämä ei tuntunut kovinkaan hyvältä. Tuossa aiemmin esiintynyt oikeastaan johtuu siitä, että maaliskuussa olimme viikonlopun Savonlinnan Seurahuoneella lattiaremonttia evakossa. En tuota kauheasti matkailuksi sanoisi.
Elokuussa lähdettiin matkaan, jonka kohteena oli Kuopio. Tämä matka tehtiin taksilla, kun ei vielä uskallettu lähteä junailemaan. Ja kun vammaispalvelun sääntökirja mahdollistaa ainakin vielä yhden pidemmän taksimatkan vuodessa niin mikäs siinä on lähtiessä. Mutta tiedä sitten, että milloin säännöt muuttuu ja niistä jätetään kertomatta. Tällä matkalla oltiin kolme yötä Scandic Kuopio -hotellissa. Tuo matka sattui olemaan syntymäpäivieni aikaan.
Helsinkiin vuoden lopussa
Marraskuussa päätettiin, että enää ei voi vain jumittaa kotona. Ja kun rokotukset on otettu niin on aika turvallista matkata. Kohteena joulukuussa oli Helsinki, jonne mentiin junalla. Edellisestä junamatkasta olikin jo aikaa reilusti yli vuosi. Hotellina matkalla oli todella upea Scandic Grand Central, joka sijaitsee aivan päärautatieaseman vieressä. Tämä pieni irtiotto arjesta teki kyllä todella hyvää. Matkalla syötiin hyvin ja oltiin vain. Ei ollut kiire mihinkään ja velvoitteet minimissä.
Tähän vuoteen liittyi asioita, joita en olisi uskonut koskaan tapahtuvan. Ensin minua pyydettiin mukaan Hengityslaitepotilaat ry:n hallitukseen. Syksyllä puolestaan Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistys ry halusi ehdottaa minua Savonlinnan vammaisneuvostoon. Enkä halunnut kieltäytyä kummastakaan pyynnöstä, sillä haluan olla mukana vaikuttamassa asioihin tässä maassa.
Ikäviä asioita toki kuuluu tähänkin vuoteen. Heikentyneen työvoimatilanteen vuoksi mentiin pitkän aikaa vuodesta yhden henkilökohtaisen avustajan vajauksella. Tämäkin ala on tällä hetkellä todella pahoissa ongelmissa,, kun työ ei vaan kelpaa. Koputetaan nyt puuta, sillä tällä hetkellä meidän tilanne on kohtuullisen hyvä.
Tämän vuoden myötä huomasi, että miten aika juoksee hurjaa vauhtia. Marraskuussa tuli nimittäin kuluneeksi jo kymmenen vuotta äidin kuolemasta. Jotkut olivat silloin sitä mieltä, että en pärjää pitkään. Tässä sitä yhä ollaan ja ihan kohtuudella tässä elämässä on pärjätty.
Näin kului siis vuosi 2021 meidän suunnalla. Tekstin yhteydessä on linkkejä aiheeseen liittyviin juttuihin. Lopuksi vielä lisää kuvia vuoteen liittyen.
